Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Matkailun vaikutus Länsi-Uudellamaalla

Matkailuala on mainittu olevan maailman suurin teollisuuden ala. Sen todentaminen on kuitenkin vaikeaa. Toisin kuin esim. kännyköiden tai paperin valmistus, matkailu sirpaloituu lukemattomien pienten toimijoiden kesken, aiheuttaen sen, että tarkkojen lukujen esittäminen on haasteellista. Matkailija käyttää ravintoloita, huoltamoita, kauppoja, julkista liikennettä, jne. Miten ravintoloitsija osaa erottaa matkailijan ”normaalista” asiakkaasta? Matkailualalla on kuitenkin käytössä tutkimusmenetelmiä, joiden avulla matkailun kokonaistulo voidaan mitata. UNWTO:n mukaan matkailun vaikutus maailmanlaajuiseen BKT:een on 5%. Vientialana matkailu sijoittuu maailman kärkeen rinnallaan polttoaineet, ruoka ja autot.

Suomessa matkailukulutus on noin 12 miljardia ja työllisten määrä puolestaan noin 130 000. Alla olevassa taulukossa vertaillaan matkailua suhteessa muihin toimialoihin Suomessa. Ja tässä tosiaan ainoastaan majoitus- ja ravitsemistoiminta (joskin näihin lukuihin sisältynee myös ”normaalit” käyttäjät). Lienee kuitenkin kiistatonta, että matkailun vaikutus on merkittävä. Tässä yhteydessä on myös hyvä todeta, että matkailu on yksi harvoista aloista joka kasvaa Suomessa.



Länsi-Uudellamaalla on myös tehty matkailutulotutkimus, joskin jo jokin aika sitten. Tutkimus valmistui 2009 ja siinä käytettiin vuoden 2007 lukuja. Uusi matkailutulotutkimus valmistuu vuonna 2013. Vuoden 2009 tutkimuksessa selvisi, että Länsi-Uudenmaan matkailutulo on noin 193 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 1920 henkilötyövuotta. Alta löytyy tilastokeskuksen tietoja teollisuuden työpaikoista toimialoittain Länsi-Uudellamaalla. Matkailu ei tästä tilastosta löydy, mutta suurimman alan työllisyysvaikutus on metallituotteiden valmistus noin 1700 työpaikallaan. 



Jatkossa matkailun merkitys kasvaa monesta syystä:
  • Matkailu kasvaa maailmanlaajuisesti
  • Myös kotimaan matkailu lisääntyy – mm. suurilla ikäluokilla on jatkossa enemmän aikaa ja heillä on myös rahaa
  • Venäläiset ovat vasta aloittelemassa matkailua. Mitä tapahtuu kun tulee viisumivapaus?
  • Matkailun työpaikkoja ei voi ulkoistaa Aasiaan
  • Matkailu pystyy työllistämään myös vähemmän tai eri alalle koulutettua työvoimaa. Matkailu voikin vastata esim. isojen teollisuusyritysten poistumisen takia syntyneeseen uusien työpaikkojen tarpeeseen
  • Matkailu lähtisi merkittävään kasvuun jo verrattain pienillä panostuksilla esim. markkinointiin tai saavutettavuuteen
  • Investoinnit infraan, markkinointiin tai palveluihin edesauttavat aina niin matkailua kuin muutakin yhteiskuntaa. Matkailun imagomarkkinointi lisää koko seudun tunnettuutta ja kiinnostavuutta niin matkailijoiden, nykyisten asukkaiden kuin potentiaalisten uusien yritysten tai uusien asukkaiden silmissä.
Matkailuala on Suomessa aliarvostettu. Tästä voidaan osaltaan syyttää itse matkailualaa; lobbaus alan puolesta on vähäistä. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että ala on pirstaloitunut niin pieniin osiin. Yhteistyö ja yhteisen äänen löytyminen on ollut vaikeaa. Nyt ainakin Länsi-Uudellamaalla ollaan ottamassa askelta eteenpäin tämän asian suhteen. 

Lähteet:
United Nations World Tourism Organization www.unwto.org (2012)
Matkailun edistämiskeskus, Jari Ahjonharju presentaatio (23.11.2012)
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa (2009)
Tilastokeskus http://www.stat.fi/tup/seutunet/lansiuusimaa_teollisuus.html (2012)

maanantai 3. joulukuuta 2012

Tervetuloa rakentamaan Etelä-Suomen matkailuverkostoa!

Matkailija ei tunne kaupunkien eikä maakuntien rajoja. Sen vuoksi kehitämme TouNet -hankkeessa– vihdoinkin – matkailua koko Etelä-Suomessa.

TouNetissä on useita pieniä osaprojekteja: myös Länsi-Uudenmaan matkailustrategian tekeminen on yksi TouNetin osaprojekti. Tässä on puolestaan tietoa Minno-projektista, jossa on tavoitteena rakentaa Etelä-Suomen maakuntarajat ylittävä toimiva matkailuverkosto. Etelä-Suomi on tässä Uusimaa, Päijät-Häme ja Häme. Mitä tämä matkailuverkosto tarkoittaa ja miten kiinnostuneet voivat tulla mukaan?

Rakennettavien verkostojen suuntana on Itämeren alueen matkailuyhteistyöhön liittyminen. Suuressa maailmassa yksittäinen kaupunki Suomesta on pieni, samoin koko Suomi. Tämän vuoksi muutama vuosi sitten lähdettiin rakentamaan Itämeren alueen brändiä ja yhteistyötä niin matkailua kuin muutakin yritystoimintaa ajatellen. Yritykset, kuin myös kehittäjätahot, hyötyvät näistä innovatiivisista verkostoista.

Verkostojen tavoitetta tai toimenpidesuunnitelmaa emme vielä osaa sanoa, sillä sen päättävät projektiin osallistujat. Tässä on projektin aikataulu ja tekemiset:

- Joulukuu 2012: haluttu tulevaisuus, big picture 2050
- Tammi-maaliskuu 2013: halutun tulevaisuuden konkretisointi, tutkimustyö yrityksissä ja muissa matkailualan organisaatioissa.
- Huhtikuu 2013: keinot ja toimenpiteet haluttuun tulevaisuuteen pääsemiseksi, työpajat tai jokin muu haastatteluissa vahvasti esille tullut menetelmä.
- Syksy 2013: Etelä-Suomen matkailuverkosto rakennettu ja valmiina toimimaan.

Viime viikolla teimme jo pienellä ryhmällä Etelä-Suomen tulevaisuuttaa vuoteen 2050. Tästä ’halutusta tulevaisuudesta’ tulee viitekehys, johon lähdemme luotaamaan haastatteluita. Käy tutustumassa näihin tulevaisuuskuviin www.silab.fiKun sinua alkaa kiinnostaa, joko yksin tai yhteistyössä naapurin kanssa, tule mukaan Minnoon!

Teemme tässä projektissa tiiviissä yhteistyössä Novagon Jukka Punamäen kanssa, ja hänen kauttaan olemme projektin seuraavassa vaiheessa tammi-maaliskuussa yhteydessä Länsi-Uudenmaan yrityksiin. Eli sitäkin kautta kutsumme sinut mukaan. Minno voi olla mahdollisuus työstää Länsi-Uudenmaan strategiatyössä esiin nousevia ideoita – tai se on ovi yhteistyöhön juuri sinun yrityksesi kaipaamaa erityisosaamista tarjoavan yritysten kanssa.

Leena Grönroos, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu