Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

maanantai 22. joulukuuta 2014

Ansaittu näkyvyys ja yhteistyö

Lumo on valinnut kolme keskeistä
markkinointikanavaa oman toimintansa pohjaksi. Nämä ovat sähköinen näkyvyys, ansaittu näkyvyys ja alueen sisäinen markkinointi. Eli toisin sanoen Lumo ei lähde painamaan 100 000 esitettä tai perusta valtavaa messualuetta Matkamessuille, vaan panostaa ennen kaikkea vahvasti kustannustehokkuteen.

Näistä kolmesta ansaittu näkyvyys on Lumon näkökulmasta varmastikin se tärkein. Ansaittu näkyvyys tarkoittaa eri medioissa, kuten lehdissä ja blogeissa kirjoitettuja (tai vaikkapa videoituja) juttuja. Eli sellaisia juttuja, jotka eivät ole mainoksia, vaan aitoja kiinnostavia sisältöjä. Ansaitun näkyvyyden edistäminen on nimittäin juuri sellaista toimintaa jota Lumo voi tehokkaasti edistää. Yksittäisen hotellin tai ravintolan voi olla vaikeaa houkutella toimittajia tai bloggareita alueelle, mutta kun Lumo tarjoaa medialle vaikkapa houkuttelevan lähiruokapäivän Länsi-Uudenmaan alueella, niin mahdollisuus saada toimittajia alueelle on paljon suurempi.

Bloggarivierailut joulukuussa

Tämä on yksi tärkeimmistä esimerkeistä siitä, että yhteistyössä on voimaa. Lumo muodostaa yritysten välisen verkoston, joka voi yhdessä suunnitella kierroksia ja kutsua mediaa paikalle. Viimeisin esimerkki oli 13-14.12 viikonloppu. Lumo järjesti yhdessä yritysten ja kuntien kanssa kaksi bloggarimatkaa alueelle; lauantaina Länsi-Uudenmaan joulumarkkinat teemalla ja sunnuntaina Länsi-Uudenmaan jouluruoka teemalla. Lumo suunnitteli, organisoi ja maksoi bussin, ym maksut. Yritykset tarjosivat sisällön omissa kohteissaan. Lopputuloksena oli seuraavat kirjoitukset:

http://hannansoppa.com/menneen-ajan-joulumarkkinat/
http://sillasipuli.blogspot.fi/2014/12/lumon-matkassa-joulumarkkinoilla.html
http://queen-ariel.blogspot.fi/2014/12/lumon-jouluretki.html#.VJQlhF4gKA
https://elamanmakuinen.wordpress.com/2014/12/17/joulun-ajan-markkinamarathon-lansi-uudellamaalla/
http://www.andalusianauringossa.com/2014/12/lumoava-lansi-uusimaa.html
http://hannansoppa.com/lansi-uudenmaan-lampoinen-joulu/
http://avaruusasema.com/blogi/2014/12/turistina-lantisella-uudellamaalla.html
http://prinsessanoppi-lapetiteprincesse.blogspot.fi/2014/12/luukku-20-lansi-uudenmaan-joulukierros.html
http://pumpkin-jam.blogspot.fi/2014/12/luukku-21-lahtekaamme-lansi.html

Kustannustehokkuus

Nyt kysymys kuuluu, kuinka paljon olisi pitänyt maksaa rahaa, että olisi saanut vastaavan näkyvyyden vaikkapa ostetuilla bannereilla Hesarissa. Väitänpä, että ei välttämättä millään rahalla.

Nyt teemoina olivat joulumarkkinat ja ruoka. Seuraava teema voisi olla vaikka talvinen liikunta Länsi-Uudellamaalla tai hyvinvointia luonnosta ja kylpylöistä. Teemoja riittää. Ja tietysti työssä nojaudutaan aina Länsi-Uudenmaan uuteen matkailubrändiin.

Kiitos kaikille hienosti vedetystä viikonlopusta. Palaute (kuten blogeista voitte lukea) oli erinomaista. Ja tämä oli vasta ensimmäinen kerta. Jatkossa vaan trimmataan konetta vielä hienompiin suorituksiin!

Jukka

perjantai 19. joulukuuta 2014

Jukan katsaus vuoteen 2014


Kirjoitin tasan vuosi sitten yhteenvedon vuoden 2013 tapahtumista.
Vuosi on vierähtänyt ja nyt on taas aika koota vuoden tapahtumia yhteen.

Oma työni on jälleen pyörinyt pää-asiassa Lumon ympärillä. Saimme vuoden 2013 puolella matkailustrategian valmiiksi ja yli kaksikymmentä yritystä mukaan Lumon toimintaan. Alkuvuodesta 2014 listalla oli kuntien rahoituksen varmistaminen Lumolle - tosiasia kuitenkin oli, että alkuvaiheessa ilman kuntien rahoitusta homma saattaisi tyssätä kokonaan. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntien päättäjät totesivat matkailun ja ennen kaikkea alueellisen yhteistyön niin tärkeäksi, että rahoitusta irtosi 1 euro per kunnan asukas. Mukaan lähteneet kunnat olivat Hanko, Siuntio, Inkoo, Lohja, Raasepori.

Hankerahaa

Lumon toiminnassa on mukana useampi kunta ja laaja yritysverkko. Lumo on lisäksi voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Tämä mahdollistaa erittäin hyvin hankerahoituksen. On nimittäin niin, että julkisen hankerahoituksen myöntäjät suosivat useimmiten toimijoita, jotka toimivat kuntarajojen yli, ovat kontaktissa elinkeinon kanssa ja tuovat hankkeeseen omaa rahaa. Nämä elementit olivat kunnossa ja kun Lumon suunnitelmat menivät yksiin Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahan ehtojen kanssa, niin Lumo saikin 50 000 euron tuen omien toimintojensa käynnistämiseksi.

Lumo oli toukokuuhun mennessä siis varmistanut rahoituksen viideltä kunnalta, Uudenmaan liitolta sekä 25 yritykseltä. Lumo käynnisti toimintansa virallisesti 1.5. ja allekirjoittanut aloitti Lumon palkkalistoilla projektikoordinaattorina 1.8.2014.

Brändi ja markkinointistrategia

Syksy on mennyt käytännössä hankkeeseen kirjoitettujen toimenpiteiden tekemiseen, näistä tietenkin tärkeimpänä Länsi-Uudenmaan matkailubrändin rakentaminen ja sen pohjalta markkinointistrategian ja toimenpidesuunnitelman tekeminen. Lisäksi syksyn aikana järjestettiin useita koulutuksia. Lumo järjesti viisi matkailun sähköisen liiketoiminnan koulutusta, yhden Venäjän-markkinoille ja yhden Green Start –koulutuksen. Lisäksi Lumon yritysten sähköinen näkyvyys auditoitiin. Syksyllä oli ainakin 16 eri Lumon järjestämää tilaisuutta.


Lisäksi järjestettiin muutamia tutustumisretkiä alueelle, teemoina Länsi-Uudenmaan ruoka, joulumarkkinat ja Matkailun edistämiskeskuksen Road Show.

Kaikki toimenpiteet on pitänyt kilpailuttaa kun kyseessä on julkinen raha. Kilpailutuksia tehtiin yhteensä ainakin 12 kappaletta. Lisäksi järjestettiin osakeanti ja Lumolla onkin tällä hetkellä omistajina 9 alueen matkailuyritystä.

Hitaasti kiiruhtaen

Lumon projektikoordinaattorin on myönnettävä, että asiat olisivat voineet edetä nopeamminkin. Toisaalta, kun osallistat mukaan näin suuren toimijajoukon, ei se mitenkään voi olla kovin nopeaa. Jos voisin itse tehdä kaikki päätökset ilman muita ja ilman kilpailutuksia, olisi Lumo jo paljon pidemmällä. Mutta koska Lumossa on nimenomaan kysymys yhteistyöstä, vie kaikki oman aikansa. Ja kun käytetään julkista rahaa, on läpinäkyvyys ja rahojen oikeanlainen käyttö varmistettava.

Nyt työn alla on nettisivut ja ensi vuoden tarkemmat suunnitelmat. Ensi vuoden alussa meillä on sitten valmis nettisivusto, jonka avulla voimme lähteä valloittamaan maailmaa.

Vaikka Lumo käynnistää markkinointitoimenpiteet toden teolla ensi vuoden alussa, on siltikin kaikkein tärkeintä yritysten oma toiminta; matkailutuotteiden tuotteistaminen, oman sähköisen näkyvyyden hiominen täyteen iskuun ja omien kansainvälistymiseen liittyvien asioiden kuntoon laittaminen. Matkailu on erittäin haastava ja monisyinen ala.

Työt ovat vasta alussa.

Hyvää joulua kaikille Lumon yhteistyökumppaneille!

Jukka


sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Matkailualueen brändistä

Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu on juuri saanut uuden alueellisen matkailubrändin valmiiksi. Itse virallinen brändiprosessi oli noin 2-3 kuukauden mittainen. Brändin rakentamiseen johtanut prosessi veikin sitten hieman pidempään – useamman vuoden. Jotta brändin saattoi rakentaa, vaati se alueellista yhteistyötä niin kuntien kuin yritysten välille. Jostain piti myös raapia kasaan rahaa ja tekijät.

Miksi matkailubrändi?

Länsi-Uudenmaan alueella on verrattain tunnettuja matkailubrändejä, kuten vaikkapa Hanko, Fiskars ja Tammisaari. Onko tarpeellista rakentaa näiden päälle vielä yksi ”lisäkerros”, kun kuitenkin Visit Finland tekee omaa kansallisen tason markkinointia? Eli jos asiakas kävisi kaikki tasot läpi, olisi reitti lopulliseen tuotteeseen melko pitkä – Visit Finland, Visit South Coast Finland, Visit Raasepori, Fiskars Village, yritys.

Kysymys on mielestäni aiheellinen. Lähtökohta kuitenkin on, että alueen kunnat, vaikka omaisivatkin jonkinlaisen valmiin matkailubrändin, ovat pieniä ja näin ollen myös niiden resurssit ovat pienet. Yhteistyötä on pakko tehdä, jotta saamme äänemme kuuluviin vaikkapa Helsingissä tai Pietarissa. Ja heti kun ryhdymme tekemään yhteistyötä markkinoinnin saralla, tulee vastaan kysymys miten markkinoidaan. Olisi toki mahdollista tehdä yhteisiä materiaaleja missä jokainen yritys ja kunta olisivat esillä itsenäisesti, mutta siitä tulisi nopeasti melkoinen sekamelska. Siksi on selkeintä rakentaa yksi kaiken yhdistävä kattobrändi ja edetä sillä.

Tuotteet ja teemat edellä

Vaikka brändi on onnistuneesti nyt luotu, ei Lumo ryhdy tavoittelemaan tilannetta, missä kaikki helsinkiläiset tuntisivat uuden brändin ja sen sisällön. Markkinoinnin kärkenä toimii valitut teemat ja teemojen ympärille rakennetut tuotteet. Eli Lumo ei osta Hesarin etusivua, jotta Lumon logo painiuisi kaikkien mieleen, vaan Lumo kohdistaa markkinointia tarkasti juuri tietyille asiakasryhmille – tuote edellä. Tämä on jo pelkästään resursseista kiinni – rahat riittävät vain, jos toiminta on erittäin hyvin kohdennettua.

Brändi tuleviksi vuosikymmeniksi

Länsi-Uudenmaan uusi matkailubrändi on nyt periaatteessa valmis. Lähdemme rakentamaan sen päälle toimenpiteitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että oikeastaan brändi ei ole koskaan valmis, vaan sitä pitää jatkuvasti vahvistaa, muokata ja pitää huoli, että kaikki alueen toimijat voivat seistä ylpeänä sen takana. Brändi vahvistuu tulevien vuosien aikana – sitähän ei tehty vuodeksi tai kahdeksi, vaan enemminkin vuosikymmeniksi.

Pitkää ikää Visit South Coast Finland!

Tutustu brändiin täältä.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Julkinen raha, hyöty kaikille?

Ennen kuin aloitan avaamaan otsikon aihetta, nostan esille yhden oleellisen seikan. Kirjoitan tätä blogikirjoitusta Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n projektikoordinaattorina. Olen ollut matkailualalla jo hyvän tovin ja omaan jonkinlaisen näkemyksen alueorganisaatioiden toimintaan ja matkailun kehitykseen ylipäätään. Korostan kuitenkin, että Lumon toimintamalli ei ole minun keksintöni, vaan Lumon omistajien ja Lumoa rahoittavien toimijoiden kehittämä malli.

Lumon rahoituksesta

Lumo on Länsi-Uudenmaan matkailun markkinointi- ja myynninedistämisorganisaatio. Jatkossa mahdollisesti myös myyntiorganisaatio (sisältäen mahdollisesti matkanjärjestäjäoikeudet). Rahoituksensa Lumo saa tällä hetkellä kolmesta eri lähteestä:
  • Lumon toimintaan sitoutuneet 25 alueen matkailuyritystä, jotka ovat ostaneet ”näkyvyyspaketit” Lumolta.
  • Länsi-Uudenmaan 5 kuntaa (Lohja, Hanko, Inkoo, Raasepori, Siuntio) on tehnyt hankintasopimuksen Lumon kanssa. Kunnat ostavat Lumolta matkailun kehittämis- sekä markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteitä.
  • Lumon on saanut myös hankerahoitusta Uudenmaan liitolta toimintansa käynnistämiseksi.

Yhteiset verorahat hyödyttämään kaikkia

Nyt kysymys kuuluu; kun Lumo saa toimintaansa julkista rahoitusta, tulisiko sen toimintojen hyödyttää kaikkia. Vastaus on kyllä ja ei. Oma näkemykseni on, että vastikkeeton matkailun tukeminen on tullut tiensä päähän. Suomessa kymmenet, jos ei jopa sadat, kunnat edistävät matkailua julkisin varoin. Joidenkin kuntien matkailuyritykset ovat tottuneet odottamaan tätä ilmaista markkinointia ja ihmettelevät, jos sitä ei kuulu. Miksi julkisin varoin pitää edistää yhden tietyn alan markkinointia ilman, että yritysten tarvitsee osallistua tähän ponnistukseen?

Lumon toimintaa on rahoittamassa alueen matkailuyritykset ja näin ollen Lumon toiminnot kohdistuvat ennen kaikkea näihin yrityksiin. Eli yritykset ottavat itse vastuun yhteisen näkyvyyden rakentamisesta. Yritykset siis tekevät konkreettista yhteistyötä (eivät siis vain puhu sen tarpeesta). Kun yritykset brändäävät koko aluetta ja houkuttelevat matkailijoita (ja sitä kautta asukkaita ja yrityksiä) alueelle, hyötyvät siitä kaikki.

Näin ollen yritykset ovat menneet kuntien puheille ja todenneet seuraavaa:

Kun me yritykset kuitenkin teemme tätä yhteistä alueen tunnettuuden edistämistä, niin eikö olisi hyvä, että te kunnat lähtisitte yhteistyöhön mukaan. Lopputulos tulee olemaan hyvä, koska me matkailuelinkeino olemme mukana ja toimenpiteet tulevat näin ollen olemaan oikeanlaisia.

Tästä varsin pätevästä perustelusta huolimatta minulta varsin usein kysytään, miksi kaikki eivät pääse hyötymään, onhan kyse yhteisistä verorahoista. Lumon projektikoordinaattorina vastaan seuraavaa:

Yritysten pitää ottaa itse vastuu oman näkyvyytensä edistämisestä. Ne jotka maksavat myös hyötyvät. Jos päästämme Lumon ulkopuoliset yritykset hyötymään Lumon toimenpiteistä, herää nykyisille maksajille kysymys ”Miksi maksan, kun saisin ilmaiseksikin?”. 
Ja samaan hengenvetoon kutsun kaikki alueen matkailuyritykset mukaan Lumon toimintaan!

Lumo tekemässä kaikkia hyödyttävää pitkäjänteistä brändityötä

Jatkossa Lumo tekee vahvaa brändäystyötä ja koko matkailualue tulee hyötymään tästä. Brändi rakennetaan tuleviksi vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Brändistä hyötyy myös ne yritykset jotka eivät halua osallistua yhteistyöhön.

Voidaan tietysti kysyä, onko ylipäätään mitään järkeä, että kunnat laittavat rahaa tämän tyyppisiin toimintoihin. Tämä on mielestäni jokaisen kunnan itse ratkaistava. Nykyiset poliitikot ovat ottaneet linjan, että kunnalla on hyvä mahdollisuus edistää elinkeinoja omilla valinnoillaan. Jos ja kun tämä on linjaus, on mielestäni erittäin hyvä, että toimenpiteet tehdään yhdessä laajan yritysjoukon kanssa – sen sijaan, että virkamiehet pyrkisivät itse keksimään mihin rahat sijoitetaan.

Mitä mieltä sinä olet?

torstai 7. elokuuta 2014

Venäläisten matkailusta

Kuva: Stockmann Group
Länsi-Uudellamaalla ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä on 9 % (2013). Näistä ulkomaisista yöpymisistä 28 % tulee Venäjältä. Näin ollen venäläisten osuus kaikista yöpymisistä on 2,5 % (8571 yöpymistä). Länsi-Uudellamaalla on paljon mökkejä jotka eivät ole mukana tilastoissa, mutta voidaan silti todeta, että venäläisten osuus kokonaismatkailusta ei ole kovin suuri.

Tästä huolimatta venäläiset ovat Länsi-Uudenmaan suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Ja näihin päiviin asti Venäjää on ajateltu tulevaisuuden matkailukasvun veturina. Kesäkuussa 2013 valmistunut Länsi-Uudenmaan matkailustrategia nosti Venäjän tärkeimmäksi ulkomaiseksi kohdealueeksi.

Nykytilanne huolestuttava

Uutiset Venäjältä ovat huolestuttavia – monellakin tapaa. Matkailun kannalta tilanne on todella hälyttävä. Lopulliset luvut nähdään vasta myöhemmin, mutta Länsi-Uudenmaan alueella tammi-toukokuu välillä venäläisten osuus laski 55 % vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Siis yli puolet!

Matkailun edistämiskeskus on ansiokkaasti tiedottanut Venäjän tilanteesta. Tässä muutama ote Arto Asikaisen tiedotteista elokuun alussa: 

Kuluva kesä on ollut suorastaan katastrofaalinen Venäjän matkatoimistokentässä ja konkurssien aallon ennakoidaan jopa jatkuvan.”

Konkurssit kertovat kuitenkin karua kieltään tämän hetkisestä tilanteesta Venäjällä: rupla on menettänyt arvoaan, talous sakkaa ja sitä myötä ihmisten mahdollisuus lähteä ulkomaille. Lisäksi matkustuskiellot useille valtion työntekijöille sekä poliittinen ilmapiiri ovat vieneet entisestään matkustushaluja ja -mahdollisuuksia.

Miten tähän pitää reagoida?

Venäjällä on kesän aikana mennyt konkurssiin ainakin 7 suurta matkanjärjestäjää. Onko tässä toisaalta myös jonkinlainen mahdollisuus? Venäläisistä joka tapauksessa suurin osa tulee rajan yli omalla autolla. Asikainen totesi myös, että epäluottamus matkanjärjestäjiin siirtää matkavaraukset yhä enemmän nettiportaaleihin. Jos Länsi-Uudellamaalla laitetaan sähköinen näkyvyys ja kaupankäynti kuntoon, on kasvulle ehkä mahdollisuuksia. Joka tapauksessa matkanjärjestäjien osuus Länsi-Uudenmaan venäläisten matkustuksesta on pieni (kirjoittajan oma mututuntuma). Tilanne saattaa myös tehdä sen, että Venäjän markkinointiin ei panosteta entiseen malliin. Voisiko se avata mahdollisuuksia rohkealle ja ketterälle toimijalle?

Kentältä on jo tullut ehdotuksia, että Länsi-Uudenmaan matkailustrategiaa pitäisi päivittää nykyisen tilanteen takia. Olen sitä mieltä, että tilannetta pitää vähintäänkin arvioida yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmia. Tilanne on kieltämättä paha.

Miten sinä näet tilanteen? Mitä tarttis tehä?

Arto Asikaisen katsaus Venäjän markkinoihin kesäkuulta (siis ennen konkurssiaaltoa).
Maran katsaus matkailu- ja ravintola-alan tilanteeseen kesäkuulta.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Pelottavan hyvä koulutus / Skrämmande bra skolning

TouNet -hankkeen yksi kevään viimeisistä toimenpiteistä on järjestää matkailun verkkomarkkinoinnin ja sähköisen myynnin koulutusta Uudellamaalla.
Kouluttajana toimii yksi suomen johtavista asiantuntijoista, Kirsi Mikkola.

Valitettavan negatiivisiä kommentteja on markkinoilla kuultu, että miksi järjestää kiireisimpään ruuhka-aikaan kun kaikilla on enemmän töitä kuin mitä matkailuyrittäjän 24 tunnin päivään mahtuu.
Olen itse muutamalle yrittäjälle huomauttanut että koska oli mahdollisuus järjestää ja hanke kohta loppuu, niin oli parempi järjestää koulutus kun olla järjestämättä.
Ainakin jotkut hyötyvät ja kaikki hyödyllinen auttaa aluettamme eteenpäin matkailumarkkinoiden kovassa kilpailussa.

Jos kaikki tietäisivät, ja sen haluan tällä kirjoituksella tuoda esille, miten hyvä, siis miten pelottavan hyvä, tämä koulutus on, niin priorisointi olisi monella erilainen.
Siis pelottava siksi että huomaa miten paljon voisi vielä tehdä, miten huikeita mahdollisuuksia tavoittaa markkinoita on jäänyt käyttämättä.

Tämä on pitkän tähtäimen kehittäminen ja kouluttautuminen, joka avaa silmät näkemään miten mielettömän paljon olisi vielä tekemistä, jotta alueemme yrittäjät olisivat esillä niillä markkinoilla, joilla matkailijat hakevat seuraavaa matkakohdettaan.
Jos yrittäjät tietäisivät niin jättäisivät jotain muuta tekemättä ja osallistuisivat tähän ilmaiseen muutaman tunnin tehoiskuun.
Jopa Espoon kokoisessa kaupungissa, jossa itse osallistuin koulutukseen, osallistujien määrä oli todella pieni.
Niitä järjestetään vielä muutama eri puolella Länsi-Uuttamaata, joten vielä ehtii.

Tällaisten koulusten lisäksi, se mitä vielä enemmän tarvittaisiin, olisi kehittäjä, joka kädestä pitäen auttaisi yrityksiä toteuttamaan kaikki mitä pitäisi ja voisi tehdä. Yksi asia on osallistua koulutukseen, siihen tarvitaan tässä tapauksessa muutama tunti. Ihan toinen asia on miten aika ja taito yrittäjällä riittää tehdä kaiken sen minkä koulutuksen aikana oppii että pitäisi tehdä.
Jotta tällainen koulutus olisi todella tehokasta, sitä pitäisi kehittäjän jälkikäteen käydä yrittäjän kanssa läpi ja tehdä suunnitelma miten saada asiat toteutettua. Ja sitten katsoa että se myös tapahtuu. Muuten jää haaveeksi että joo, olisi hyvä, jos vain ehtisi. Ja ollaan edelleen samassa kehityspisteessä kuin ennen koulutusta.

Eli seuraavaa hanketta voisi käyttää Jukan kaltaiseen kehittäjään, sellaiseen joka todella käy yrityksissä ja varmistaa yrittäjän kanssa että toimenpiteet viedään läpi. Tavalla tai toisella, joko yrittäjän omalla työpanoksella tai jonkun muun tekeämänä.
Vasta sitten siirrytään eteenpäin markkinoidemme valloituksessa!

Den sista åtgärden inom TouNet projektet denna vår är att arrangera skolning i internetmarknadsföring i Nyland.
Kursen hålls av en av landets ledande experter på området, Kirsi Mikkola.

Tyvärr har man hört negativa kommentarer på marknaden, att värför ordnas kurser under värsta rusningstid, då alla har mera jobb än vad man hinner med under turistföretagarens 24 timmars arbetsdag.
Själv har jag förklarat åt några företagare att eftersom det fanns tillfälle att arrangera dessa kurser nu och det tillfället inte finns senare, så är det bättre att arrangera skolning än att inte göra det.
Alltid är det någon som har möjlighet att dra nytta av kurser och allt sådant för oss ändå en bit framåt i resebranschens hårda konkurrens.

Om alla skulle veta, och det vill jag föra fram med denna skrivelse, hur bra, hur skrämmande bra, skolningen var, så skulle mångas prioriteringar se annorlunda ut.
Skrämmande, därför att man märker hur mycket, som ännu borde göras och vilka otroliga möjligheter det ännu finns att nå marknaderna. Möjligheter, som vi inte har lyckats utnyttja.

Dethär är långsiktig utveckling och utbildning, som öppnar ögonen att se hur mycket som ännu kunde göras för att våra företag skulle vara närvarande på de marknader där resenären söker sin nästa destination.
Om företagarna skulle veta, skulle de lämna något annat ogjort och offra några timmar till en sådan här effektiv skolning, som dessutom är gratis.
T.o.m. i en stor stad som Esbo, där jag själv var med, kunde deltagarna räknas på båda händernas fingrar.
Skolningen arrangeras ännu i några städer i Nyland, så ännu hinner man med.

Förutom skolningar av dethär slaget, så skulle det ännu mer behövas en utvecklare, som konkret hjälper företagen att förverkliga allt, som kunde och borde göras. Det är en sak att gå på skolning. För det behöver man, såsom i detta fall, offra några timmar. En helt annan sak är hur tid och kunskaper räcker till för företagaren att göra allt det som skolningen uppmanar att göra.
För att en sådan här skolning skall vara verkligt nyttig, borde utvecklaren tillsammans med företagaren gå igenom och göra en plan över det som skall genomföras. Och sedan se att det blir gjort. Annars förblir det vid att “joo nu sku man borda…” och där är vi igen, vid samma utgångspunkt som före skolningen.

Alltså kunde nästa projekt anställa en utvecklare, sådan som Jukka, som verkligen går till företagen och tillsammans med företagaren säkerställer att åtgärder genomförs. Antingen så att företagaren själv kan och har möjlighet att göra, eller att någon utomstående gör. Hur som helst, men det är endast på detta sätt, som vi verkligen kommer fram i vår erövring av turistmarknaderna!

Berit Mariani-Cerati

Kirjoittaja on Länsi-Uusimaalainen matkailualan ammattilainen, joka työskentelee Friman Matkat -nimisessä yrityksessä.
www.frimanmatkat.fi
   

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Lumon käynnistyminen

1.5.2014 on historiallinen päivä Länsi-Uudenmaan matkailussa. Kyseinen päivä on se päivä, kun Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy käynnistää toimintansa. Mukaan on sitoutunut 26 Länsi-Uusimaalaista matkailuyritystä sekä 5 kuntaa (Raasepori, Inkoo, Hanko, Lohja, Siuntio). Lisäksi Lumo on hakemassa hankerahoitusta Uudenmaan liitosta.

Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva
allekirjoittaa Lumon ja kuntien
välistä sopimusta
Matka on ollut pitkä, mutta tähän on nyt päästy.
Viime viikolla viiden kunnan kunnanjohtajat allekirjoittivat hankintasopimuksen Lumon kanssa. Nyt on sitten näytön paikka. Kesän aikana pitäisi saada ensimmäiset näkyvyyskanavat valmiiksi ja syksyllä jo asiakkaita mukana oleville yrityksille. Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, ei työ tule olemaan helppoa. Olen kuitenkin erittäin innokas ja uskon menestykseen. Mitä siis Lumo tulee tekemään seuraavien kuukausien aikana?

Brändi ja tuotteet

Mukana olevat yritykset aloittavat tuotteistamisen välittömästi. Rakennamme tuotekokonaisuuksia, paketteja ja tarinoita. Näiden kokonaisuuksien ympärille rakentuu alueen matkailuidentiteetti ja sitä kautta brändi. Tuotteistamisen keskiössä ovat yritykset ja niiden tuotteet, mutta sitäkin tärkeämpänä asiakkaat. Myynti kasvaa vain, jos tuotteet ovat asiakkaan näkökulmasta kiinnostavia ja laadukkaita.

Koirat haukkuu ja karavaani kulkee

Olen jo sen verran ollut mukana matkailussa ja julkisten tahojen rahoittamissa toimenpiteissä, että olen oppinut muutaman asian:
  • Kaikki ovat matkustaneet, joten kaikki tietävät matkailusta myös liiketoimintana.
  • Koska toiminnassa on mukana veronmaksajien rahaa, ovat oikeastaan kaikki myös maksavia asiakkaita ja siksi oikeutettuja esittämään mielipiteitä.

Lumo ei kuitenkaan näistä välitä. Lumo keskittyy siihen, että niiden yritysten liiketoiminta kehittyy positiivisesti jotka ovat toimintaan sijoittaneet. Tämä positiivinen liiketoiminnan kehittyminen on täysin riippuvainen maksavien asiakkaiden mielipiteestä. Asiakas on kuningas.

Mukaan toimintaan

Lumon menestys on pitkällä aikavälillä riippuvainen myös siitä, että saamme laajan yritysjoukon mukaan toimintaan. Mitä enemmän saamme hajanaisia resursseja yhdistettyä, sitä tehokkaampaa koko alueen tekemä markkinointityö on. Siksi kutsunkin kaikki matkailutoimijat liittymään mukaan. Yhdessä teemme jotain hienoa. 

Tässä vielä aiheeseen liittyvä Fingerpori:)


Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

VaellusMatkailualan erikoispiirre on se, että matkailija kuluttaa matkansa aikana matkailutuotteita laajasti eri
palveluntarjoajilta. Hyvin harvoin kaikki raha jää yhden yrityksen käsiin (all inclusive rantakohteet Kuubassa pääsevät melko lähelle tätä). Vaikka palveluntarjoajia on useita, on matkailijan kokemus kuitenkin yksi kokonaisuus.

Toimijat ovat usein pieniä ja pienten toimijoiden resurssit markkinointiin ja laajojen tuotekokonaisuuksien rakentamiseen ovat rajallisia. Tästä syystä matkailualalla pitää rakentaa laajaa yhteistyötä, jotta matkailija löytää tiensä matkailukohteeseen.

Länsi-Uudellamaalla on tätä asiaa yritetty jo pitkään. Tässä hieman historiaa:
Epäilemättä Eteläkärjen Matkailun historia on vaikuttanut siihen, että yhteistyö ei ole lähtenyt liikkeelle halutulla tavalla. Nyt aikaa on kuitenkin kulunut riittävästi. Kesällä 2013 valmistui Länsi-Uudenmaan matkailustrategia ja sen linjausten mukaisesti on käynnistetty Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy. Aikaa siis kului noin 8 vuotta siitä, kun ensimmäinen selvitys aiheesta tehtiin.

Miksi Lumo onnistuu kun moni muu matkailun alueorganisaatio epäonnistuu?

Alueellinen matkailuyhteistyö on vaikeaa. Ennen kaikkea kyse on siitä, että kaikkien yhteistyöhön osallistuvien pitäisi saada rahalleen vastinetta. Lisäksi julkisen rahan sotkeminen kuvioon voi tuoda tekemiseen tietynlaista ”velttoutta”. Eteläkärjen matkailun epäonnistuminen ei ole ainut esimerkki – viimeisen vuoden aikana homma on laitettu seis mm. Hämeessä (Hämeen matkailu) ja Jämsässä (Himosmaailma).

Miksi siis Lumo onnistuu?

  • Lumon omistus on matkailuyrityksillä. Jos toiminta ”veltostuu”, potkivat omistajat persuuksille.
  • Lumon rahoitus ei tule pelkästään julkiselta sektorilta, vaan myös yrityksiltä. Jos toiminta ”veltostuu”, potkivat rahoittajat persuuksille.
  • Lumo ei perusta myymälää Helsingin keskustaan, Lumo ei painata 100 000 esitettä, Lumo ei palkkaa 5 työntekijää eikä Lumo vuokraa isoa toimistoa tai liisaa Bemaria. Resursseista ohjataan mahdollisimman suuri osa itse asiaan, eli yritysten kaupan edistämiseen.
  • Lumo pyrkii olemaan nöyrä ja toteaa, että loppujen lopuksi samat riskit vaanivat kulman takana kuin muillakin toimijoilla.

Tässä vielä pari keissiä lisää siitä, kuinka vaikeaa tämä homma voi olla:
Lapin markkinointi nurin
Comma Group nurin
Kuopion matkailu lopetetaan

Seuraavassa kirjoituksessani käsitellään Lumoa ja sen käynnistämiseen liittyviä asioita.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Miksi juuri matkailu?

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin  Raaseporin Yrittäjien lehdessä 10.4.2014.

Elinkeinoministeri Vapaavuori on käynnistänyt tänä keväänä TEM:in alaisuuteen ns. Matkailun kärkihankkeen. Ministeri on useaan otteeseen todennut, että matkailu on yksi Suomen tulevaisuuden tärkeistä teollisuudenaloista. Jo nyt matkailu tuottaa 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli enemmän kuin maa- ja metsätalous, pankkisektori tai elintarviketeollisuus. Perusteluiksi tulevaisuuden visioilleen Vapaavuori on esittänyt mm. matkailun voimakkaan kasvun, työvoimavaltaisuuden ja sen aluekehityksen kannalta suotuisat vaikutukset. Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä matkailuyhteistyötä koko Suomessa ja terävöittää matkailun kärkiä.

Myös Länsi-Uudenmaan alueella matkailu on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa ja julkiset toimijat ovat myös tämän huomanneet. Matkailun yksi keskeisimmistä haasteista on sen pirstaleisuus. Suomessa matkailu koostuu 27 000 pää-asiassa pienestä tai keskisuuresta yrityksestä. Jotta tämä joukko voisi tehdä parempaa yhteistyötä, tarvitaan julkisia toimijoita edesauttamaan prosessia eteenpäin. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että yritykset on pidettävä keskiössä. Jos yksityinen ja julkinen sektori tekee saumatonta yhteistyötä, voidaan Länsi-Uudenmaan alueelle houkutella merkittävästi nykyistä enemmän matkailijoita.

Matkailuun panostaminen kannattaa monestakin syystä
  • Ensinnäkin, harva ihminen muuttaa paikkakunnalle, jossa hän ei ole joskus käynyt. Eli panostamalla matkailumarkkinointiin panostetaankin itseasiassa uusien asukkaiden houkutteluun alueelle. Sama koskee vaikkapa mökkiläisiä tai monia yrityksiä.
  • Suomessa on lukuisia paikkakuntia, joissa ei olisi yhtäkään kauppaa, bussilinjaa tai lääkäriä ilman matkailijoita. Eli kun matkailijoille rakennetaan infraa ja palveluita, hyödyttävät ne automaattisesti myös asukkaita. Hyvät palvelut houkuttelevat taas lisää asukkaita ja työntekijöitä.
  • Kuten todettu, matkailu on erittäin työllistävä ala. Tästä hyötyy erityisesti nuoret ja vaikeasti työllistettävät. Raaseporinkin alueella tämä on varmasti tärkeä asia huomioitavaksi.
  • Kun matkailuun panostetaan ja saadaan jotain hienoa aikaiseksi, on sen ulkoistaminen Aasiaan hyvin vaikeaa. Esimerkiksi Fiskarsin ruukkialue on merkittävästi vaikeampi siirtää Chongqingiin kuin esim. elektroniikkakomponenttien valmistus.
  • Matkailu on kasvuala. Vuonna 1950 maailmassa oli 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista. Vuonna 2012 meni rikki miljardin raja. Vuoteen 2030 mennessä luku on jo lähempänä kahta miljardia. Tästä kasvusta ei kannata jäädä sivuun.
Länsi-Uudenmaan matkailuyhteistyöhön voit tutustua täältä: www.lansi.fi/lansiuudenmaanmatkailu
  Jukka Punamäki
Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori