Vastine Piritta Poikosen mielipidekirjoitukseen 14.3.2017 Länsi-Uusimaa lehdessä

Kirjoitus julkaistu alunperin Länsi-Uusimaa lehdessä 15.3.2017.

**

Klikkaamalla kuvaa teksti suuremmaksi

Liittyen Kaupunginvaltuutettu Piritta Poikosen mielipidekirjoitukseen Länsi-Uusimaa lehdessä 14.3.2017 haluaisin nostaa muutaman kohdan esille liittyen Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n toimintaan ja matkailun tukemiseen.

• Läpinäkyvyys on ollut Lumon ohjenuora alusta-alkaen. Kuntien päätöksenteko Lumon palvelujen ostamiseksi on tapahtunut normaalin kunnallisen päätöksenteon kautta. Lumon nettisivuilla on pyritty tuomaan kaikki oleellinen tieto kaikkien nähtäväksi.
• Lumo, kuten valtuutettu Poikonen totesi, ei ole voittoa tavoitteleva. Eli kaikki tulot käytetään alueen markkinoimiseksi. Lumon omistajat eivät siis saa suoraa taloudellista voittoa Lumon toiminnasta vaan saavutettu hyöty riippuu täysin yritysten omasta aktiivisuudesta.
• Se, tuetaanko kunnassa elinkeinojen kehitystä, on tietenkin kunnan strateginen päätös. Suomesta ei löydy montaakaan kuntaa, jossa elinkeinoja ei jollain tavalla tuettaisi.
• Matkailuun panostaminen on kuitenkin näkemykseni mukaan erittäin hyvä idea useastakin syystä: 

1. Matkailu tuo kuntaan rahaa kunnan ulkopuolelta. Eli voidaan puhua vientiin verrattavasta toiminnasta. Parturikampaamot palvelevat pääsääntöisesti paikkakuntalaisia.
2. Uskallan kuitenkin väittää, että parturikampaamoiden tuloista osa tulee matkailijoilta. Samoin kuin paikallisten kauppojen, autokorjaamojen, uimahallien, ravintoloiden tai huoltamoiden. Innolinkin tekemä Lohjan matkailutulotutkimus vuodelta 2016 osoittaa, että isoin matkailusta hyötyvä taho on vähittäiskauppa. Vuodessa matkailijat käyttävät Lohjalla yöpymiseen 12 miljoonaa euroa, kun vähittäiskauppa saa 36 miljoonaa, ravintolat ja kahvilat 41 miljoonaa ja polttoainettakin tankataan 16 miljoonalla. Olisiko Lohjan kuuluisa kahvilakulttuuri, josta myös paikalliset pääsevät nauttimaan, yhtä kukoistava ilman matkailijoita? Menestyisivätkö pienet putiikit yhtä hyvin ilman, että kuntaa markkinoidaan aktiivisesti kunnan ulkopuolella?
3. Matkailumarkkinoinnin vaikutus ei jää pelkästään matkailun piiriin. Italian Toscanassa asuu näinä päivinä melko paljon suomalaisia. Kuinka moni näistä suomalaisista on muuttanut Toscanaan ilman, että ovat ensin matkailleet siellä? Paljonko yksi uusi asukas/perhe tuo kuntaan tuloa vuosien varrella? Tai kuinka moni yritys on investoinut paikkakunnalle josta ei ole koskaan kuullut tai jossa ei ole koskaan käynyt?
4. Matkailu on voimakkaasti kasvava ala, niin globaalisti, kansallisesti kuin paikallisestikin. Mikäli kunta päättää tukea jotakin elinkeinoa, kannattaa valita kasvuala.
5. Vaikka matkailualalla toimiminen vaatii ammattitaitoa, työllistää se myös paljon vaikeasti työllistettäviä ja nuoria. Myös matkailuyrityksen perustaminen on verrattain helppoa. Matkailuun panostamalla panostetaan siis myös työttömiin ja nuoriin.
6. Investoinnit matkailuun jäävät Lohjalle. Matkailuyritykset eivät voi tehdä äkillistä päätöstä ulkoistaa omaa toimintaa Kiinaan.

Vuoden matkailuyrityksen palkinto tuli ennen kaikkea yhteistyöstä. Yritysten välisestä yhteistyöstä, kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä (public/private) sekä alueen kuntien välisestä yhteistyöstä. Erityisen ajankohtainen aihe, kun Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä.

Palkinto oli kannustuspuheenvuoro sille, että yhteistyö voittaa aina yksin tekemisen.

Jukka Punamäki
Toimitusjohtaja
Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy