Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Matkailupalvelujen tuotteistaminen venäläisille keisarillisin keinoin

Tähän asti venäläiset matkailijat ovat pudonneet syliimme ilman, että sen eteen on juurikaan erityisesti ponnisteltu. Kasvun ei kuitenkaan voi odottaa tapahtuvan pelkän maantieteen turvin. Mitä näiden venäläisten suhteen sitten oikein pitäisi tehdä? Käännetään nettisivut ja ruokalistat venäjäksi ja odotellaan?

Tätä kirjoittaessani on Matkailun edistämiskeskuksen kanssa toteutettu venäläisten matkailijoiden vierailu Länsi-Uudellamaalla juuri päättynyt. Alueellisen matkailustrategian ensimmäinen versio on julkaistu hiljattain, ja siinä venäläiset on ruotsalaisten ohella nostettu tärkeimmäksi ulkomaiseksi kohderyhmäksi. Yle uutisoi alkuvuodesta, että venäläisten matkailijoiden virta jatkuu vuolaana. MEK kertoo, että Suomi oli v. 2012 venäläisten suosituin matkakohde. Tilaa kasvulle kuitenkin on. Mutta on virhe ajatella, että venäläinen tulee automaattisesti uudestaan.

Tuotteista palvelusi venäläiselle kiinnostavaksi

Kun lähdetään tavoittelemaan ulkomaisia asiakkaita, liian usein tyydytään ratkaisuun, jossa olemassa olevat materiaalit käännetään vaaditulle kielelle ilman, että aineistoa saati tuotetta on lainkaan työstetty juuri kyseistä kohderyhmää palvelevaksi. Mekaanisen kääntämisen sijaan olisi syytä uhrata ajatus sille, miten omaa palvelua tulisi kehittää, jotta se vastaisi tavoitellun asiakasryhmän eli tässä tapauksessa venäläisen matkailijan tarpeisiin. Aloitetaan siis tuotteistaminen, eli luodaan uusia tai kehitetään olemassa olevia palveluita siten, että ne paketoidaan tiettyä asiakasryhmää varten. Kun palveluvalikoima on luotu, siitä tulisi kertoa tavalla, joka on tiedon vastaanottajalle ymmärrettävä ja kiinnostava.

Matkailupalvelun tuotteistamista venäläisille voi lähestyä esimerkiksi tutkimalla alueen venäläiseen historiaan ja kulttuuriin liittyviä paikkoja, henkilöitä ja tapahtumia. Omastakin kokemuksestamme tiedämme, että matkustaessaan Viipuriin suomalainen on kiinnostunut näkemään juuri Alvar Aallon suunnitteleman kirjastorakennuksen. Vieraassa maassa omaan kulttuuriimme ja historiaamme liittyvät kohteet tuntuvat meistä läheisiltä ja siksi kiinnostavilta.

Löydä venäläistä koskettavat tarinat, opettele tärkeät sanat

Esimerkiksi Raaseporiin liittyviä kiehtovia tarinoita löytyy Venäjän toiseksi viimeisen keisariparin kesäisistä matkoista suomalaiseen saaristoon. Tuotteistamalla voisi siis tarjota vaikka keisarillisen saaristokierroksen Aleksanteri III:n jäljissä. Venäläistä varmasti sykähdyttäisivät kertomukset siitä, miten Aleksanteri III ja puolisonsa Maria Fjodorovna kesälomillaan poikkesivat keisarillisella jahdillaan Tsarevnalla Barösundissa, Tammisaaressa ja Hangossa. Keisarinna, joka oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar, hurmasi suomenruotsalaisia juttelemalla heille tuttavallisesti ruotsiksi. Dagmar kävi mielellään ostoksilla Tammisaaressa, ja hänen mukaansa nimetty lähde satumaisessa metsässä Lähdelahdessa oli keisarinnalle erityisen rakas paikka. Entä miltä kuulostaa keisariparin päiväretki junalla Hangosta Tammisaareen, josta matka jatkuisi Dagmariksi nimetyllä purrella Pohjankuruun ja edelleen hevosrattailla Fiskariin, kuten tapahtui kesäkuussa 1876? Matkalla voisi kertoa vaikka siitä, miten keisarilliset vieraat olivat niin ihastuksissaan Pohjankurun seudusta, että olivat jopa halukkaita ostamaan Åminnen tilan kesäpaikakseen. Näistä ja muista kiinnostavista keisarillisista yhtymäkohdista suomalaisiin kohteisiin voi lukea Jorma ja Päivi Tuomi-Nikulan kirjoittamasta kirjasta Keisarit kesälomalla Suomessa.

Historiaan ja kulttuuriin tutustumisen lisäksi kehotan opiskelemaan kieltä edes muutaman lauseen verran. Venäjällä on suotta maine erityisen vaikeana kielenä. Tämän selityksen kumoamiseksi suosittelen lämpimästi lukemaan Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Arto Mustajoen v. 2012 Tieto-Finlandia-ehdokkaana olleen kirjan Kevyt kosketus venäjän kieleen. Matkailijan ilahduttamiseksi ja palvelemiseksi kieliopin koukeroiden opiskelu ei ole lainkaan välttämätöntä. Jo muutamalla lauseella voi saada ennen kaikkea välitettyä tunteen, että venäläinen vieras on tärkeä.

Palveluksessanne, arvon matkailija

Lehtori Eva Holmberg Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta kirjoitti helmikuussa tässä blogissa siitä, minkälaiset yritykset kuuluvat matkailusektorille. Heittäisinkin haasteen eteenpäin ja kysyisin, mikä toimija alueella ei sille kuuluisi? Venäläisen matkailijan auto voi tarvita korjausta, hän saattaa joutua lääkäriin tai hän voisi haluta käydä kampaajalla. Kuka tahansa meistä voi kohdata kadulla tietä etsivän tai apua tarvitsevan matkailijan. Raaseporin seutukunta nimettiin syyskuussa 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Nyt viimeistään on aiheellista jokaisen kuntalaisen nähdä venäläinen matkailija asiakkaana, joka tuo hänen kotiseudulleen elintärkeitä tuloja silloinkin, kun tämä poikkeaa keskusta-alueelta hiljaiselle rannalle tai kallion notkelmalle. Onko ilmapiiri valmis alueen palveluiden tuotteistamiseksi venäläisille?

Kun matkailija on kokenut saaneensa suorastaan keisarillisen elämyksen, voimme saada hänet suosittelemaan samaa muillekin ja palaamaan myös muista kuin maantieteestä johtuvasta syistä. Hänen Facebook-sivulleen ilmestyy matkasta kertova kuva-albumi, joka sisältää arvokkaan paikkatiedon. Hänen blogistaan löytyy Länsi-Uudellemaalle vievä kuvakertomus. Siinä oleva rahanarvoinen linkki vie matkalla kohdatun palveluntarjoajan sivulle, jonka luo bloggaajan Pinterest-seuraajat päätyvät. Tämä kun tapahtuu uudestaan ja uudestaan, seuraavillakin sukupolvilla on varaa tähän idylliseen rannikkoseudun eloomme.

Larissa Rima
FM, venäjän kieli ja kirjallisuus
Yrittäjä, markkinointiviestinnän suunnittelija
www.lara-x.fi
larissa.rima@lara-x.fi
Puh. +358 400 581521

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti