Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

Matkailualan erikoispiirre on se, että matkailija kuluttaa matkansa aikana matkailutuotteita laajasti eri
palveluntarjoajilta. Hyvin harvoin kaikki raha jää yhden yrityksen käsiin (all inclusive rantakohteet Kuubassa pääsevät melko lähelle tätä). Vaikka palveluntarjoajia on useita, on matkailijan kokemus kuitenkin yksi kokonaisuus.

Toimijat ovat usein pieniä ja pienten toimijoiden resurssit markkinointiin ja laajojen tuotekokonaisuuksien rakentamiseen ovat rajallisia. Tästä syystä matkailualalla pitää rakentaa laajaa yhteistyötä, jotta matkailija löytää tiensä matkailukohteeseen.

Länsi-Uudellamaalla on tätä asiaa yritetty jo pitkään. Tässä hieman historiaa:

• Kuntien ja yritysten omistama Suomen Eteläkärjen Matkailu Oy käynnistettiin vuonna 2001 ja se kuopattiin 2006 taloudellisten ongelmien takia. 
• Vuonna 2006 tehtiin Länsi-Uudenmaan matkailun (Hiiden ja Raaseporin seudut) klusteriselvitys, jossa ehdotettiin perustettavaksi Länsi-Uudenmaan matkailu Oy
• Hiiden seudun matkailustrategiassa ehdotettiin vuonna 2006 yhteisen matkailupalvelukeskuksen perustamista
• Vuonna 2009 tehty selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa ehdotti, että alueelle pitää perustaa matkailun alueorganisaatio
• Key Visionin vuonna 2009 tekemä selvitys ehdotti, että toteutetaan alueellinen matkailuorganisaatio
• Creamentors teki vuonna 2010 selvityksen, joka ehdotti, että on perustettava Länsi-Uudenmaan matkailun myynti-ja markkinointiyhtiö 

Epäilemättä Eteläkärjen Matkailun historia on vaikuttanut siihen, että yhteistyö ei ole lähtenyt liikkeelle halutulla tavalla. Nyt aikaa on kuitenkin kulunut riittävästi. Kesällä 2013 valmistui Länsi-Uudenmaan matkailustrategia ja sen linjausten mukaisesti on käynnistetty Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy. Aikaa siis kului noin 8 vuotta siitä, kun ensimmäinen selvitys aiheesta tehtiin.

Miksi Lumo onnistuu kun moni muu matkailun alueorganisaatio epäonnistuu?

Alueellinen matkailuyhteistyö on vaikeaa. Ennen kaikkea kyse on siitä, että kaikkien yhteistyöhön osallistuvien pitäisi saada rahalleen vastinetta. Lisäksi julkisen rahan sotkeminen kuvioon voi tuoda tekemiseen tietynlaista ”velttoutta”. Eteläkärjen matkailun epäonnistuminen ei ole ainut esimerkki – viimeisen vuoden aikana homma on laitettu seis mm. Hämeessä (Hämeen matkailu) ja Jämsässä (Himosmaailma).

Miksi siis Lumo onnistuu?

• Lumon omistus on matkailuyrityksillä. Jos toiminta ”veltostuu”, potkivat omistajat persuuksille.
• Lumon rahoitus ei tule pelkästään julkiselta sektorilta, vaan myös yrityksiltä. Jos toiminta ”veltostuu”, potkivat rahoittajat persuuksille.
• Lumo ei perusta myymälää Helsingin keskustaan, Lumo ei painata 100 000 esitettä, Lumo ei palkkaa 5 työntekijää eikä Lumo vuokraa isoa toimistoa tai liisaa Bemaria. Resursseista ohjataan mahdollisimman suuri osa itse asiaan, eli yritysten kaupan edistämiseen.
• Lumo pyrkii olemaan nöyrä ja toteaa, että loppujen lopuksi samat riskit vaanivat kulman takana kuin muillakin toimijoilla.

Tässä vielä pari keissiä lisää siitä, kuinka vaikeaa tämä homma voi olla:
Lapin markkinointi nurin
Comma Group nurin
Kuopion matkailu lopetetaan

Seuraavassa kirjoituksessani käsitellään Lumoa ja sen käynnistämiseen liittyviä asioita.