Missä menet Länsi-Uudenmaan matkailu?

Majoitustilastot 2016

Koska tilastokeskukselta saadut tilastot ovat päivittyneet vuosien varrella, vertailukelpoinen data
ulottuu vain vuoteen 2010. Voimme ylpeänä todeta, että olemme tehneet uuden ennätyksen rekisteröidyissä yöpymisissä Länsi-Uudenmaan alueella!

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko	Siuntio
2010	310449	131441	87943	36888	54177
2011	326458	141307	91045	41231	52875
2012	331949	149838	86948	48509	46654
2013	305874	147859	70219	46047	41749
2014	297125	147418	62376	48036	39295
2015	323094	155585	67224	49146	51139
2016	334124	164985	68799	50098	50242

Ja tässä kohtaa täytyy aina mainita, että rekisteröidyt yöpymiset eivät pidä sisällään kaikkea maksullista majoitusta. Eli yöpymisiä on selkeästi enemmän, kuin mitä virallisissa tilastoissa sanotaan. Tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Länsi-Uudellamaalla on runsaasti pieniä majoittajia.

Ulkomaiset matkailijat

Ulkomaisten matkailijoiden määrä kasvoi myös upeasti!

	Ulkomaat		Lohja		Raasepori+Inkoo		Hanko		Siuntio
2010	20299	7 %	8939	7 %	8583	10 %	2578	7 %	199	0 %
2011	22943	7 %	7378	5 %	10385	11 %	4885	12 %	295	1 %
2012	25093	8 %	8632	6 %	11550	13 %	4207	9 %	704	2 %
2013	25815	8 %	12412	8 %	7652	11 %	4684	10 %	1067	3 %
2014	26495	9 %	13267	9 %	5892	9 %	5720	12 %	1616	4 %
2015	26356	8 %	12741	8 %	5184	8 %	4729	10 %	3702	7 %
2016	40588	12 %	19262	12 %	5000	7 %	5428	11 %	10898	22 %

Kuusi suurinta maata näkyy alla. Kiina on tehnyt käsittämättömän suuren hyppäyksen ja se näkyy Siuntiossa. Venäjä on noussut taas melko kovan pudotuksen jälkeen. 

	KIINA	VENÄJÄ	RUOTSI	VIRO	SAKSA	BRITANNIA
2010	530	4992	1781	2723	2349	453
2011	51	7253	2736	3705	2427	723
2012	160	7710	2473	3293	2238	945
2013	148	7555	2711	2937	2112	1365
2014	161	8069	3243	2024	2211	1265
2015	1000	4918	4547	3241	2079	946
2016	7641	6544	4049	3928	2074	1384

Käyttöaste

Käyttöaste on ollut Länsi-Uudellamaalla koko tarkasteluajan 38,6 – 41,4 % välillä, kun Suomessa se on himpun verran alle 50%. Eli rekisteröidyn majoituksen käyttöasteen osalta meillä on vielä paljon tehtävää. Tämä haaste selittyy ennen kaikkea erittäin voimakkaasta kausivaihtelusta. Kesä täynnä – talvi tyhjä.

RevPAR

RevPAR, eli Revenue per available room oli vuonna 2016 39,91 euroa, kun koko maassa se on 52,90 euroa. Hangossa kyseinen luku oli vuonna 2016 56,96 euroa, eli yli Suomen keskiarvon. Syytä tähän Länsi-Uudenmaan heikkoon lukuun en osaa suoralta kädeltä sanoa, mutta luultavasti yksi vaikuttava tekijä on mm. urheilu- ja leirikeskusten melko suuri määrä.

Matkan kesto

Matkan kesto on tippunut vuoden 2010 2,29 yöpymisestä vuoden 2016 1,74 yöpymiseen per vierailu. Koko Suomessa keskiarvo on pysynyt suurinpiirtein samana, eli 1,83:ssa. Tätä en äkkisältään osaa selittää. Suuntaus on kuitenkin valitettava, kun samaan aikaan puhutaan paljon siitä, että viipymää pitäisi pystyä lisäämään.

Matkailutulotutkimus 2016

Vuosina 2015 ja 2016 toteutettiin Länsi-Uudenmaan matkailutulotutkimus, jonka Lumo rahoitti Länsi-Uudenmaan osalta. Lisäksi Lohja, Hanko ja Raasepori tilasivat omat tilastot omille kaupungeilleen samaan aikaan.

Vastaava tutkimus on tehty myös vuosina 2007 ja 2013.

•      2007 – 193 000 000

•      2013 – 235 000 000

•      2016 – 310 000 000

Matkailustrategiassa tavoitteeksi on asetettu 386 miljoonaa vuodelle 2020.
Oheisesta taulukosta näkyy toteutunut matkailutulo suhteessa tavoitteeseen:

Vuosi	2007	2013	2016	2020
Tavoite	193	282	327	386
Tulos	193	235	310
Poikkeama	0 %	-17 %	-5 %

Matkailutulo jakautuu melko samalla tavalla alueelle kuin yöpymisetkin.

	Matkailutulo 2016	Osuus alueesta	Yöpymiset 2016	Osuus alueesta
Länsi-Uusimaa	310480127	100 %	334124	100 %
Lohja	150103126	48 %	164985	49 %
Raasepori	70650832	23 %	68799	21 %
Hanko	50806590	16 %	50098	15 %
Siuntio+Inkoo	38919579	13 %	50242	15 %
(Huom. Majoituksissa Inkoo on Raaseporin luvuissa mukana ja Siuntio+Inkoo on siis pelkkä Siuntio. Inkoon luvut ovat kuitenkin niin pienet, että suurta vaikutusta ei ole, jos ollenkaan)

Tulevaisuus

UNWTO:n mukaan matkailu jatkaa kovaa kasvua globaalisti. Myös Suomen valtiovalta näkee matkailun yhtenä Suomen tulevaisuuden elinkeinojen keskeisenä osana. Positiivinen signaali tuli viikko sitten hallituksen puoliväliriihessä, jossa Visit Finlandille osoitettiin lisää resursseja. Eli hallitus haluaa panostaa juuri matkailuun.

Länsi-Uudellamaalla Siuntio, Hanko, Raasepori ja Lohja päättivät jatkaa Lumon rahoitusta kun edellinen kolmivuotiskausi tuli päätökseen. Ainoastaan Inkoo jättäytyi pois yhteistyöstä. Eli myös Länsi-Uudenmaan päättäjät ovat päättäneet panostaa matkailuun.

Tulevaisuuteen ei voi kukaan nähdä, mutta näillä ennustuksilla ja julkisten tahojen panostuksilla voidaan todeta, että nyt kun muutenkin Suomen talous on vihdoin kääntymässä kasvu-uralle, ollaan erittäin hyvissä asemissa jatkon kannalta.

Työtä ja nöyryyttä se kuitenkin vaatii. Mikään ei tule ilmaiseksi.

Vastine Piritta Poikosen mielipidekirjoitukseen 14.3.2017 Länsi-Uusimaa lehdessä

Kirjoitus julkaistu alunperin Länsi-Uusimaa lehdessä 15.3.2017.

**

Klikkaamalla kuvaa teksti suuremmaksi

Liittyen Kaupunginvaltuutettu Piritta Poikosen mielipidekirjoitukseen Länsi-Uusimaa lehdessä 14.3.2017 haluaisin nostaa muutaman kohdan esille liittyen Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n toimintaan ja matkailun tukemiseen.

• Läpinäkyvyys on ollut Lumon ohjenuora alusta-alkaen. Kuntien päätöksenteko Lumon palvelujen ostamiseksi on tapahtunut normaalin kunnallisen päätöksenteon kautta. Lumon nettisivuilla on pyritty tuomaan kaikki oleellinen tieto kaikkien nähtäväksi.
• Lumo, kuten valtuutettu Poikonen totesi, ei ole voittoa tavoitteleva. Eli kaikki tulot käytetään alueen markkinoimiseksi. Lumon omistajat eivät siis saa suoraa taloudellista voittoa Lumon toiminnasta vaan saavutettu hyöty riippuu täysin yritysten omasta aktiivisuudesta.
• Se, tuetaanko kunnassa elinkeinojen kehitystä, on tietenkin kunnan strateginen päätös. Suomesta ei löydy montaakaan kuntaa, jossa elinkeinoja ei jollain tavalla tuettaisi.
• Matkailuun panostaminen on kuitenkin näkemykseni mukaan erittäin hyvä idea useastakin syystä: 

1. Matkailu tuo kuntaan rahaa kunnan ulkopuolelta. Eli voidaan puhua vientiin verrattavasta toiminnasta. Parturikampaamot palvelevat pääsääntöisesti paikkakuntalaisia.
2. Uskallan kuitenkin väittää, että parturikampaamoiden tuloista osa tulee matkailijoilta. Samoin kuin paikallisten kauppojen, autokorjaamojen, uimahallien, ravintoloiden tai huoltamoiden. Innolinkin tekemä Lohjan matkailutulotutkimus vuodelta 2016 osoittaa, että isoin matkailusta hyötyvä taho on vähittäiskauppa. Vuodessa matkailijat käyttävät Lohjalla yöpymiseen 12 miljoonaa euroa, kun vähittäiskauppa saa 36 miljoonaa, ravintolat ja kahvilat 41 miljoonaa ja polttoainettakin tankataan 16 miljoonalla. Olisiko Lohjan kuuluisa kahvilakulttuuri, josta myös paikalliset pääsevät nauttimaan, yhtä kukoistava ilman matkailijoita? Menestyisivätkö pienet putiikit yhtä hyvin ilman, että kuntaa markkinoidaan aktiivisesti kunnan ulkopuolella?
3. Matkailumarkkinoinnin vaikutus ei jää pelkästään matkailun piiriin. Italian Toscanassa asuu näinä päivinä melko paljon suomalaisia. Kuinka moni näistä suomalaisista on muuttanut Toscanaan ilman, että ovat ensin matkailleet siellä? Paljonko yksi uusi asukas/perhe tuo kuntaan tuloa vuosien varrella? Tai kuinka moni yritys on investoinut paikkakunnalle josta ei ole koskaan kuullut tai jossa ei ole koskaan käynyt?
4. Matkailu on voimakkaasti kasvava ala, niin globaalisti, kansallisesti kuin paikallisestikin. Mikäli kunta päättää tukea jotakin elinkeinoa, kannattaa valita kasvuala.
5. Vaikka matkailualalla toimiminen vaatii ammattitaitoa, työllistää se myös paljon vaikeasti työllistettäviä ja nuoria. Myös matkailuyrityksen perustaminen on verrattain helppoa. Matkailuun panostamalla panostetaan siis myös työttömiin ja nuoriin.
6. Investoinnit matkailuun jäävät Lohjalle. Matkailuyritykset eivät voi tehdä äkillistä päätöstä ulkoistaa omaa toimintaa Kiinaan.

Vuoden matkailuyrityksen palkinto tuli ennen kaikkea yhteistyöstä. Yritysten välisestä yhteistyöstä, kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä (public/private) sekä alueen kuntien välisestä yhteistyöstä. Erityisen ajankohtainen aihe, kun Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä.

Palkinto oli kannustuspuheenvuoro sille, että yhteistyö voittaa aina yksin tekemisen.

Jukka Punamäki
Toimitusjohtaja
Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

Miksi Johku?

Länsi-Uudellamaalla sekä monilla muilla matkailualueilla ollaan etsitty sopivaa alueellista verkkokaupparatkaisua, jota voisi suositella alueen matkailuyrityksille.

Lumo suosittelee kaikille matkailun verkkokaupaksi Johkua.

Tässä listattuna syitä miksi. Suosittelen vahvasti käymään nämä asiat läpi myös muiden verkkokauppatoimittajien kanssa, mikäli olet miettimässä muita vaihtoehtoja.

1. Hinnoittelu on selkeä, 2,5% toteutuneesta kaupasta. Ei aloitusmaksua. Ei kuukausimaksua. Eli maksat vain, jos kauppa syntyy. Johkulla on myös sopimus Maksukaistan kanssa, joka veloittaa 2,5% toteutuneesta kaupasta. Ei kuukausimaksua.

2. Edellisestä kohdasta johtuen Johku on luotettava partneri - Johku tekee rahaa vain jos asiakas tekee rahaa. Johkulla on siis selkeä tarve tehdä mahdollisimman hyvä kauppapaikka. Kun asiakas menestyy, menestyy myös Johku.

3. Johku mahdollistaa yritysten ristiinmyynnin. Eli paikallinen hotelli voi ottaa paikallisen melontayrityksen tuotteet omille sivuille myyntiin. Asiakas voi paketoida tuotteen ja maksaa sen kerralla, mutta raha kuitenkin siirtyy suoraan palvelun tuottajalle. Jokainen yritys hallinnoi omaa kapasiteettia. Eli hotellin ei tarvitse itse syöttää melontatuotetta järjestelmään, vaan sen tekee melontayrittäjä itse. Johku mahdollistaa myös komission perimisen, mikäli yritys niin haluaa.
Ja on myös hyvä muistaa, että moni verkkokauppa ei mahdollista majoituksen ja/tai aktiviteettien syöttämistä järjestelmään.

4. Johkun hallinta on täysin mobiilioptimoitu, joten verkkokauppaa voi hallinnoida missä vain - vaikkapa kanootissa.

5. Johkulla on rajapinta Myallocator channel manageriin (kanavanhallintatyökalu), joka tarkoittaa, että kapasiteetin voi jakaa esim. Booking.com:iin, Hotels.com:iin tai kymmeniin muihin. Myös Citybreakiin. Eli majoituskapasiteetti päivittyy automaattisesti haluttuihin kanaviin, eikä yrityksen tarvitse käydä käsin "blokkaamassa" tiettyjä päiviä ja huoneita pois eri järjestelmistä.

6. Johkulla on rajapinta Zapieriin, joka mahdollistaa esim. asiakasdatan automaattisen siirron eri asiakashallintajärjestelmiin (CRM) tai muihin työkaluihin, kuten Hubspot, Sales Force, Mailchimp, jne.

7. Johku on suomalainen. Tuki on suomeksi, käyttöliittymä on suomeksi ja Johku järjestää jatkossa suomenkielisiä webinaareja, joihin voi maksutta osallistua.

8. Johku tekee tiivistä yhteistyötä Retkipaikan ja GoFinlandin kanssa. Yritys pystyy jakamaan kapasiteeti Johkun kautta automaattisesti näihin kanaviin.

9. Johkulla on rajapinta Hotellinxiin - eli ne hotellit, jotka käyttävät Hotellinx - toiminnanohjausjärjestelmää, pystyvät liittymään Johkuun rajapinnan kautta. Eli reaaliaikainen kapasitteetti päivittyy automaattisesti Johkuun.

10. Lumo, ja todennäköisesti monet muut alueet ja kunnat, ottavat Johkun käyttöön. Tämä mahdollistaa yrityksen kapasiteetin jakamisen omien sivujen lisäksi moniin muihin kanaviin. Markkinointi ja myynti tapahtuvat nykyään monikanavaisesti ja siksi on tärkeää mahdollistaa oman yrityksen tuotteiden näkyminen mahdollisimman monessa eri kanavassa - ilman suurta käsityötä.

11. Johkulla on wordpress -blugin, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että Johkuun syötetyt tiedot saadaan automaattisesti päiväittymään yrityksen nettisivuille, mikäli käytössä on siis wordpress.

12. Johkun palveluprosessin on mietitty mahdollisimman automaattiseksi. Kun asiakas on varannut tuotteen, lähtee hänelle automaattisesti halutut vahvistukset ja jälkimarkkinoinnit. Jatkossa Johku mahdollistaa myös automaattilukitukset majoituksiin pin-koodien avulla.


Koska Johkun käyttöönotto ei maksa mitään, voi sitä kokeilla ja jos homma ei toimi, voi siitä luopua. Monilla muilla käyttöönotto voi maksaa useita satoja euroja. Alueellisesti jopa tuhansia.

Mikään järjestelmä ei ole täydellinen. Maailma muuttuu ja varsinkin sähköinen maailma.
Tällä hetkellä Lumon näkökulmasta Johku on paras vaihtoehto.

Muita järjestelmiä:
BookVisit
HappyBooking
Citybreak
Comgate
Sportum
Kouta
Travius
Flying Lynx
JackRabbit
Verkkokauppoja toki löytyy satoja, mutta matkailuun erikoistuneita vähemmän. Niitäkin toki riittä...

Johku -infotilaisuus pidettiin 15.2.2017 Tammisaaressa. Voit katsoa tallenteen infosta täältä.

Kirjoitin aiheesta myös pari muuta juttua:
Verkkokauppaan liittyvää sanastoa
Alueellinen verkkokauppa

Verkkokauppaan liittyvää sanastoa

Matkailun verkkokauppa ei ole asiaan ensi kertaa perehtyvälle välttämättä kovinkaan selvä asia. Varsinkin sanasto voi tuottaa melkoisesti päänvaivaa. Tässä kerättynä muutamia (ei tosiaankaan kaikkia) lyhenteitä, jotta asia avautuisi helpommin. 

PMS

Siuntionjoki

Property management system – majoitusyrityksen kapasiteetin hallintaa varten, esim. Hotellinx tai Opera.

CMS

Content Management system – sisällönhallintatyökalu, eli esimerkiksi nettisivujen sisällön hallintaan, mutta voi viitata muidenkin sisältöjen hallintaan.

DMS

Destination Management System – eli puhutaan useimmiten alueorganisaation hallinnoimasta laajemmasta tekniikasta, joka sisältää verkkokaupan / aluevaraamon, sisällönhallintaa, markkinointiautomaatiotyövälineitä tai muita työkaluja.

OTA

Online Travel Agent – käytännössä internetissä olevat toimijat jotka ovat korvanneet perinteisiä matkatoimistoja, eli E-bookers tai Booking.com.

Google HPA

Google Hotel Price Ads - Varausnappula Googlen hakutuloksissa oikeassa reunassa.

Open Source

Avoin lähdekoodi - kuka tahansa voi muokata ohjelmaa. Varausjärjestelmiä on tarjolla myös Open Source vaihtoehtona.

Channel Manager

Myyntikanavien hallinnointiin tarkoitettu työkalu. Tarkoittaa käytännössä sitä, että työkalun avulla voidaan hallinnoida useita eri jakelukanavia, esim. Booking.com, Expedia, Trivago, Flipkey, ja niin edelleen. Yhdellä Channel Managerilla voi olla 200 tuettua kanavaa. Palveluntarjoajia on lukuisia, esimerkiksi http://www.siteminder.com/ tai  https://www.myallocator.com/.

Saas

Software as a Service - tarkoittaa ohjelmiston hankkimista palveluna perinteisen lisenssipohjaisen tavan sijasta. Käytöstä maksetaan yleensä käytön laajuuden mukaan. Asiakaskohtaisia tuotantoympäristöjä ei ole, vaan sama tuotantoympäristö palvelee useampaa tai kaikkia asiakkaita. Asiakkaat käyttävät SaaS-ohjelmistoa yleensä Internet-selaimella, joten ohjelman käyttöönotto on käyttäjille helppoa.

API

Application Programming Interface. Ohjelmointirajapinta on määritelmä, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Eli esimerkiksi hotellin sisäisen varausjärjestelmän ja verkkokaupan välille voidaan API:n avulla luoda yhteys niin, että järjestelmät keskustelevat keskenään.

Monikauppiasjärjestelmä

Monikauppiasjärjestelmä on verkkoliiketoiminnan ohjelmisto, jossa asiakkailla on mahdollista tilata useita tuotteita samanaikaisesti eri kauppiailta. Eli asiakas voi esimerkiksi kunnan matkailusivuilla kerätä useita tuotteita samaan ostoskoriin ja maksaa ne kerralla, jonka jälkeen raha siirtyy suoraan palveluntarjoajan omalle tilille (eli ei keskusvaraamon tilille). Tästä käytetään myös termiä shop-in-shop.

Ehdollinen ostaminen

Ehdollinen ostaminen tarkoittaa, että esimerkiksi ohjelmapalveluyritys voi määritellä verkkokauppaan sen kuinka monta asiakasta tarvitaan, jotta kyseinen ohjelma toteutuu. Asiakas tulee verkkokauppaan, varaa retken ja syöttää luottokorttitiedot. Vasta kun ennalta määrätty osallistujien määrä tulee täyteen, veloitetaan summa asiakkaan kortilta. Tästä teoriassa seuraa se, että ei tule ”no showta”, koska asiakas on jo maksanut.

POS

Point of Sales. Tällä viitataan usein kasvotusten tehtävään myyntiin esimerkiksi ravintolassa tai hotellin kirjautumisen yhteydessä vastaanotontiskillä. Jos yritys käyttää PMS ohjelmistoa, jossa on POS mahdollisuus, tarkoittaa se sitä, että henkilökunta voi myydä hotellihuoneen tiskin yli käyttäen PMS järjestelmää. Eli ei tarvita erillistä ”kassakonetta”.

CRM

Asiakkuudenhallinta (customer relationship management, CRM) on käsite, joka tarkoittaa käytännössä asiakaslähtöistä ajattelutapaa yrityksessä. Verkkokaupan tulisi tukea tätä ajatusta. Eli asiakastietoa hallitaa mahdollisimman laajasti jotta asiakasta voidaan palvella mahdollisimman hyvin ja toisaalta toteuttaa mahdollisimman tehokasta markkinointia ja myyntiä.

SCRM

Sosiaalinen asiakkuudenhallinta (SCRM) on lisä perinteiselle CRM:lle. SCRM kerää tietoa sosiaalisesta mediasta ja muualta verkosta, eli sieltä missä asiakas liikkuu. Kun perinteinen CRM kerää asiakkaan ostohistoriaa, yhteystiietoja muuta staattista tietoa, kerää sosiaalinen CRM tietoa  verkosta jatkuvasti eri kanavista.

Markkinointiautomaatio

Markkinointiautomaatio on nimitys järjestelmille, joiden tarkoituksena on tehostaa ja automatisoida jatkuvasti toistuvia markkinoinnin prosesseja, luokitella liidejä eli mahdollisia kauppoja ja pitää yllä potentiaalisten asiakkaiden mielenkiintoa. Markkinoinnin automatisointi virtaviivaistaa markkinoinnin ja myynnin toimintaa automatisoimalla säännöllisesti toistuvia ja runsaasti henkilöstön työaikaa kuluttavia markkinoinnin toimintoja sekä mahdollistaa viestinnän tarkan ajoittamisen ja sisällön räätälöinnin henkilötasolla.

Markkinointiautomaatio yhdistää yhden järjestelmän alle sähköpostimarkkinoinnin, verkkosivujen analytiikan, kampanjasivujen ylläpidon, tekstiviestimuistutukset, prospektirekisterien hallinnan, verkkolomakkeiden ylläpidon sekä asiakkuudenhallinnan (CRM) järjestelmät. (läh: Wikipedia)

Tässä pieni yhteenveto siitä, mitä Länsi-Uudellamaalla etsitään:

”Länsi-Uusimaa haluaa DMS järjestelmän, jossa on API:t hotellien PMS järjestelmiin. Myös OTA:t pitää huomioida, joten Channel manager on tärkeä. Samalla myös Google HPA on tärkeä elementti. DMS organisaation kannalta paras ratkaisu olisi monikauppiasjärjestelmä, myös valmismatkalain näkökulmasta. Hotellit kaipaavat omilta järjestelmiltään POS ominaisuuden ja aktiviteettiyritykset ehdollisen ostamisen. Järjestelmän olisi hyvä olla saas –palvelu ja hienoa olisi, jos se olisi Open source, jolloin emme olisi sidottuja yhteen toimijaan. Alueen yhtenäisyyden näkökulmasta myös yhteinen CMS –tietopankki olisi hyvä – silloin samaa dataa voisi jakaa eri kanavissa hyvinkin helposti. Järjestelmän tulisi olla CRM ja SCRM keskeinen ja tukea markkinointiautomaation tarpeita.”  😊

Lumon vuosi 2016

Tässä kootusti muutamia asioita, joita Lumo on tehnyt vuonna 2016. 

Verkkokauppa

Vuoden 2016 selkeästi isoin ponnistus on ollut alueellinen verkkokauppa. Aihe on niin laaja, että tein siitä kokonaan oman blogipostauksen, jonka voit lukea täältä.

Caito-hanke

Lumo haki aktiivisesti eri hankerahoituskanavia vuonna 2015. Jostain syystä kuitenkin monet näistä kanavista eivät taipuneet Lumon tarpeisiin. Tämä oli oikeastaan hiukan ihme, sillä Lumo on mielestäni täydellinen hankerahoituksen hakija. Yritysten omistama ja rahoittama yhteistyön elin, joka on voittoa tavoittelematon ja tavoitteena kansainvälistyminen. Esim. koulutukseen olisi löytynyt rahoitusta, ja moneen muuhunkin, mutta kansainvälistymiseen ei. Syitä olivat esim. "osakeyhtiö ei käy hakijaksi", "markkinointi ei sovi hankkeeseen", "osa hankkeen toimijoista on väärällä alueella tai väärän kokoisia", jne.

Kesällä 2016 kuitenkin Lumo sai positiivisen rahoituspäätöksen Central Baltic –rahastolta Caito-hankkeelle. Hankkeessa on partnereita Suomesta, Virosta ja Latviasta. Tavoitteena on saada Japanilaisia matkailijoita Länsi-Uudenmaan alueelle. Hanke kestää 3,5 vuotta ja kokonaisbudjetti on 1,4 miljoonaa euroa. Lumon osuus tästä on noin 200 000 euroa. Caito-hankkeesta voi lukea lisää täältä.

Matkailutulotutkimus

Vuosina 2015 ja 2016 toteutettiin Länsi-Uudenmaan matkailutulotutkimus, jonka Lumo rahoitti Länsi-Uudenmaan osalta. Lisäksi Lohja, Hanko ja Raasepori tilasivat omat tilastot omille kaupungeilleen samaan aikaan.

Matkailutulo on kasvanut tavoitteiden mukaisesti sen ollessa vuonna 2016 310 miljoonaa euroa. Matkailustrategiassa tavoitteeksi on asetettu 386 miljoonaa vuodelle 2020 ja suunta on oikea. Matkailutulotutkimukseen voi tutustua täältä.

Matkailustrategia

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 päättyi vuoden lopussa ja se päivitettiin loppuvuodesta vuosille 2017-2020. Prosessiin osallistui Lumon lisäksi konsulttiyhtiö Momentti sekä Lohjan, Raasepori ja Hangon matkailupäälliköt. Tätä kirjoitettaessa strategia oli menossa vielä hyväksyttäväksi kunnanhallituksiin Länsi-Uudenmaan alueella. Strategiasta voi lukea täältä.

Videoprojekti

Loppukesästä 2016 toteutettiin videoprojekti yhteistyössä Luksian kanssa. Jokainen Lumon yritys joka halusi, sain oman markkinointivideon. Videoita tehtiin yhteensä 16 kappaletta ja niiden ympärille tehtiin loppuvuodesta pieni kampanja. Videoita esitettiin Facebookissa ja katseluita tuli kolmen viikon aikana noin 120 000 kappaletta. Videoihin voi tutustua täältä.

Länsi-Uudenmaan matkailuseminaari

Toisen kerran järjestetty Länsi-Uudenmaan matkailuseminaari on ottanut paikkansa tärkeänä vuosittaisena traditiona. Vuonna 2016 seminaari järjestettiin Calliolassa (vuonna 2015 paikkana toimi Fiskars). Esiintyjiä olivat Timo Lappi Marasta, Kari Kasananen Calliolasta, Kristiina Hietasaari Visit Finlandista, Pekka Vuorela Innolinkistä sekä Jukka Punamäki Lumosta. Lumon organisoima tilaisuus toteutettiin yhteistyössä Calliolan ja alueen matkailutoimistojen kanssa. Esitykset löytyy täältä.

Koulutuksia ja tilaisuuksia

Alkuvuodesta alueella järjestettiin Green Start –koulutus ja keväällä ”sähköistä liiketoimintaa” seminaari. Lumo on järjestänyt useita infotilaisuuksia liittyen Lumon toimintaa ja verkkokauppaan.

Vuoden 2016 aikana suunniteltiin yhteistyössä Lumon, Haaga-Perhon ja Luksian kanssa yhteinen sähköisen markkinoinnin koulutuskokonaisuus läntiselle Uudellemaalle nimeltään Some-Pro. Kovan markkinoinnin tuloksena ryhmä saatiin kasaan ja se aloittaa tammikuussa 2017.

Lumon jatkorahoitus

Lumon kolmivuotinen sopimus alueen kuntien kanssa tulee päätökseen huhtikuussa 2017. Vuonna 2016 on käyty keskustelua kuntien kanssa mahdollisesta jatkosta. Jatkorahoitus ei ole ollut suinkaan itsestäänselvyys ja asian eteen on täytynyt tehdä paljon töitä. Päätöksiä jatkosta saadaan toivottavasti tammikuussa 2017.

Lumon jäsenistö ja jäsenmaksu

Lumon hallitus päätti syksyllä 2016 laskea jäsenmaksua 220 euroon per vuosi, jotta toimintaan saataisiin lisää yrityksiä mukaan. Vuoden 2016 lopulla mukaan oli ilmoittautunut noin 35 yritystä. Lue lisää Lumoon liittymisestä täältä.

Markkinointi

Lumon päätehtävä on tietenkin markkinointi. Panostus on ennen kaikkea sähköisellä puolella. Visit South Coast Finland –sivuille on luotu sisältöjä ja niitä on markkinointi eri kanavissa. Lumo on mukana useissa sosiaalisen median kanavissa ja niiden sisällöntuotantoon ja näkyvyyteen on panostettu. Vuoden aikana on tehty erilaisia kampanjoita kumppaneiden kanssa tai itsenäisesti. Mm. Rantapallo ja Häät-sivusto ovat olleen kampanjoiden kumppaneina. Erilaisia kilpailuja on myös järjestetty ja samalla kerätty sähköpostilistaa. Uutiskirje on lähtenyt noin kuukauden välein ja tiedotteita eri matkailuasioista on lähtenyt medialle säännöllisen epäsäännöllisesti. Ansaittuun mediaan on panostettu paljon ja alueella on Lumon toimesta vierrailllut kymmeniä bloggareita. Lisäksi alueella on vieraillut matkanjärjestäjiä.

Muita hankkeita

Lumon on ollut mukana lukuisissa työryhmissä  ja kokouksissa miettimässä alueen matkailua. Käsittelyssä on ollut mm. Geopark, Outdoors Finland, Kuninkaantie, Move-hanke, Suomat-hanke, Haaga-Helian ja Luksian neuvottelukunnat, Visit Finlandin kärkihankkeet, Uudenmaan liiton matkailutyöryhmä, jne. Verkostoa on rakennettu, matkailua lobattu ja lisärahoitusta haettu.

Hallitus

Lumon hallitus kokoontui vuoden 2016 aikana seitsemän kertaa. Hallituksesta ja Lumon toiminnasta voit lukea täältä.

Työntäyteinen vuosi on ollut. Ja paljon on vielä tehtävää. Näinkin ison alueen matkailun edistäminen yhden miehen organisaation voimin on haastavaa, mutta erittäin hauskaa ja palkitsevaa. Tärkeintä on tietenkin yhteistyö ja siitä syntyvä hyvä. Kehitystyötä jatketaan - Lumo ei ole koskaan valmis!