Osaava henkilöstö matkailun kilpailuvalttina

Länsi-Uudenmaan matkailun kehittämisessä on nyt hyvä draivi päällä. Mielestäni on otettu merkittävät ensiaskeleet siihen, että alueemme matkailualan toimijat aidosti yrittävät ja ymmärtävät verkostoitua keskenään. TouNet hankkeen mahdollistamana Novago Yrityskehitys Oy on lähtenyt”täysillä” mukaan kehittämään alueellista matkailuamme.

 

Matkailu kasvaa maailmanlaajuisesti

Mielestäni Novagon Jukka Punamäki tiivisti matkailun, ja siis myös Läntisen Uudenmaan matkailua aiemassa blogissaan upeasti. Hän totesi mm. seuraavaa:
- Matkailun työpaikkoja ei voi ulkoistaa Aasiaan
- Matkailu lähtisi merkittävään kasvuun jo verrattain pienillä panostuksilla esim. markkinointiin tai saavutettavuuteen
- Matkailuala on Suomessa aliarvostettu. Tästä voidaan osaltaan syyttää itse matkailualaa… ala on pirstaloitunut pieniin osiin. ….yhteistyö ja yhteisen äänen löytyminen on ollut vaikeaa. Nyt ainakin Länsi-Uudellamaalla ollaan ottamassa askelta eteenpäin tämän asian suhteen

TouNet hanke on ainutlaatuinen alueemme matkailun kehittämisen kannalta. Ainutlaatuinen siksi, että vihdoin alueemme matkailualan yrittäjät saavat veloituksetonta apua ja tukea kaikille yhteisten tavoitteiden löytämiseksi. Hankkeen myötä on synnytetty mm. oma alueellinen strategiatyöryhmä. Strategiatyöryhmän tavoitteiden määrittelyn jälkeen siirrytään niiden kehittämiseen, markkinointiin yms. Kaikki mukana olevat yritykset tulevat varmasti toteamaan hankkeen tuomat hyödyt oman yrityksen kassavirtaa seuraamalla.

Unelmaa ja haihattelua – vaiko totta? Jokainen matkailuyritys päättää luonnollisesti itse lähteäkö mukaan vai ei. Itseäni 26 vuotta business-elämässä mukana olleena hämmästyttää, jos joku ei halua lähteä mukaan lähes veloituksettomaan, kaikkia matkailualan yrityksiä kehittävään projektiin. Lähtiessään mukaan ensimmäisiä hankkeeseen liittyviä asioita on se, että sitoutuu analyyttisesti miettimään omaa ja henkilöstön osaamista. Tarvitsemmeko lisää koulutusta? Kannattaako panostaa lyhyen – ja ennen kaikkea keskipitkän aikajänteen, liiketoimintastrategian ja henkilöstön kehittämisen kannalta oikeisiin asioihin? Lainsäädännöllisestikin yritykset ovat sitoutuneet tietyiltä osin henkilöstön osaamisen jatkuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Matkailun vastuullisuuden kehittäminen

Matkailu kasvaa, sen merkitys kasvaa. Oletteko valmiita vastaamaan näihin haasteisiin? Kehittyvän matkailun haasteet edellyttävät peruslähtökohdiltaan seuraavia asioita, joita ilman ei pärjää
- henkilöstön jatkuva kouluttaminen/kehittäminen
- taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen vaikutuksen huomioon ottaminen
- alueen paikallisuuden korostaminen
- lähialueella toimivien yritysten välinen yhteistyö matkailussa ja kaikessa muussa liiketoiminnassa

Osaava henkilöstö on avainasemassa

Aikuisopistojen pääasiallinen tehtävä on kouluttaa aikuisia työssäkäyviä ihmisiä yrityksen henkilöstöstrategian mukaisesti vastaamaan yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen. Tähän haasteeseen aikuisopistot vastaavat toteuttamalla yli 400 opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymää viralliseen ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkinnot jakautuvat kolmeen eri kategoriaan:

- perustutkinnot (PT)

- ammattitutkinnot (AT)

- erikoisammattitutkinnot (EAT)

Tutkinnot toteutetaan lähes poikkeuksetta siten, että varsinaista lähi-opetusta on 1- 2 päivää/kk (iltoja, viikonloppuja, arkipäiviä, aina sopimuksen mukaan). Pääosin oppiminen tapahtuu omalla työpaikalla, omia työtehtäviä tekemällä. Oppilaitos tarjoaa lähiopetuksen luokassa ja usein myös sitä tukevan verkko-opetuksen.

Opiskelija oppii teorian koulussa, käytännön omalla työpaikallaan. Opitun ammattitaitonsa hän osoittaa koulutuksen päätteeksi omalla työpaikallaan – omissa työtehtävissään. Ammatilliset tutkinnot ja niiden suorittamiset ovat aina vahvasti sidoksissa työpaikkaan ja täten kehittävät yrityksen kilpailukykyä.

Ammatilliset tutkinnot ovat yhteiskunnan rahoittamia. Ne maksavat tyypillisesti 0 - 500 €. Perustutkinnot ovat aina ilmaisia. Tutkinnon kesto, osallistujan aiemmasta osaamisesta riippuen on noin 3 - 18 kuukautta. Täten kustannus virallisen tutkinnon suorittamisesta maksaa koulutuksen osalta 0 - 15€ kuukaudessa. Virallinen tutkinnon suoritusmaksu on aina pakollinen tutkinnosta riippumatta. Sen hinta on 58 €.

Matkailualalle soveltuvia perustutkintoja (esimerkkejä)

Matkailualan perustutkinto, suuntautumisvaihtoehtoina mm: matkailupalvelujen osaamisala, matkailupalvelujen tuottaja tai matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala, (matkailuvirkailija)

Hotelli-,ravintola- ja catering-alan perustutkinto, asiakaspalvelun koulutusohjelma eli tarjoilija, hotellipalvelun koulutusohjelma eli vastaanottovirkailija, kokin koulutusohjelma eli kokki

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, puhdistuspalvelujen koulutusohjelma, toimitilahuoltaja

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma, talous-ja toimistopalvelujen koulutusohjelma

Matkailualalle soveltuvia ammattitutkintoja (esimerkkejä)

Maaseutumatkailun ammattitutkinto, maaseutumatkailuyrittäjä, maaseutumatkailuyrityksen työntekijä

Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto, ohjelmapalvelutuottajan osaamisala, tapahtumatuottajan osaamisala

Matkaoppaan ammattitutkinto

Myynnin ammattitutkinto

Taloushallinnon ammattitutkinto

Jussi Mäkelä, YC2 Koulutuspalvelut Oy

www.youcan2.fi

Kirjoittaja on toiminut ennen yrittäjäksi ryhtymistään 13 v aikuisopisto Luksiassa, joista mm. kolme vuotta projektipäällikkönä vastaamassa Läntisen -Uudenmaan vähittäiskauppojen kilpailukyvyn kehittämisestä.

Läsnä markkinoilla

Länsi-Uusimaa on matkailullisesti rikas alue. Hotellimme ovat pieniä ja kodikkaita, retkiohjelmamme tarjoaa kaunista ja erilaista luontoa ja ruokakulttuurimme suosii lähituotettuja elintarvikkeita, joista valmistamme maukasta, paikallista ruokaa.

Miksi kukaan sitten ei tule? Miksi kaikki lähtevät Helsinkiin, Lappiin, Turkuun, Ahvenanmaalle tai Saimaalle (Siis... toki tänne tulee matkailijoita, mutta murto-osa niistä matkailijaluvuista mihin voisimme yltää)?

Koska emme ole markkinoilla läsnä, kertomassa kaikesta siitä mitä meillä on.

Suurin osa Länsi-Uudenmaan yrityksistä on pieniä, ja yksinään on vaikeata näkyä ja kuulua sekä tavoittaa oikeata kohderyhmää. Yrittäjillä on hyvä ammattitaito, ovat taitavia kokkeja tai vilkasta mielikuvitusta omaavia ohjelmapalvelujen tuottajia. Mutta taito markkinoida ja myydä on sitten toinen asia. Yksinään hukkuu tarjonnan paljouteen. Tarjontaa pitää olla niin paljon ja niin laadukasta, että erottuu joukosta. Ja tämä pitää osata kommunikoida niin, että kommunikointikin erottuu edukseen.

Miksi kaikki autoliikkeet ovat samassa paikassa Lohjalla tai Raaseporin Horsbäckissä? Koska juuri sinne asiakkaat tulevat katsomaan uutta autoa. Tehokas tapa tavoittaa oikeata ja sitä yhteistä kohderyhmää, potentiaaliset auton ostajat, on olla lähekkäin ja yhdessä, laajalla valikoimalla. Tämä ilmiö on kaikkialla, ja saman voi matkailuelinkeinomme tehdä netissäkin.

Millä tavalla me voimme olla läsnä markkinoilla, Länsi-Uudenmaan matkailutoimijat, yhteisesti?

- Alueelliset verkkosivut on kaiken perusta. Laaja valikoima, ammattitaitoisesti, selkeästi ja visuaalisesti kauniisti esitelty. Mahdollisimman monella kielellä.

- Jokaisella varteenotettavalla yrityksellä on omat verkkosivut. Jolla niitä ei ole, niin asiakkaiden mielestä on vähän epäilyttävää.

- Kunnilla on tietysti omat matkailuverkkosivut. Pidemmällä tähtäimellä näitä voi yhtenäistää alueellisen sivuston kanssa. Yhdellä kunnalla ei välttämättä ole matkailijoille riittävää tarjontaa. Eikä matkailija katso kuntarajoja. Hän matkustaa Helsingistä länteen, itään tai pohjoiseen. Tai Turusta Helsinkiin tai päinvastoin, tätä reittiä valitettavan usein pysähtymättä, poikkeamatta, moottoritietä pitkin.

- Kaikki varattavat palvelut pitää olla sähköisesti varattavissa. Tähän tarkoitukseen on monta hyvää jakelukanavaa. Parempi olisi, jos alueellisesti voidaan päättää yhteisestä käytännöstä koskien jakelukanavia ja online varausjärjestelmistä. Näihin voidaan linkittää sekä yritysten, kuntien että alueen verkkosivuilta.

Tämän jälkeen pitää katsoa että olemme läsnä markkinoilla - sekä fyysisesti (esim. myyntitapahtumissa, tästä enemmän tietoa tulevissa blogeissa) että virtuaalisesti. Ensisijaisesti on hoidettava virtualinen läsnäolo kuntoon.

Onko sinun yrityksesi mukana esim. seuraavilla verkkosivuilla:

www.booking.com

Booking.com on maailman suurin online majoituspalveluiden myyntikanava joka puhuu n. 40 kieltä, suomi, venäjä ja kiina mukaanlukien. Aloittaessani toimintaani Länsi-Uudellamaalla, kaksi hotellia alueeltamme oli mukana Booking.com:ssa, nyt laskelmani mukaan jo 23. Sinne mukaan kaikki, niin saadaan alueemme tarjoamat petipaikat maailmankartalle! Booking.com:n kanssa kilpaileva www.hotels.com:in omistaa kansainvälinen matkanjärjestäjä Expedia. Monet isotkin hotelliketjut ovat kuitenkin jättäneet tämän jakelukanavan, kun taas Booking.com jatkaa kasvuaan. Booking.com:n vahvuudeksi voidaan myös laskea kattava läsnäolo hakukoneissa, sekä sen, että monet muut matkailualan yritykset, esim. lentoyhtiöt, linkittävät majoitushakunsa suoraan Booking.com:iin.

www.interhome.com

Tämä Sveitsissä 1965 perustettu loma-asuntojen välittäjä kattaa tänä päivänä 29 maata ja tarjonta käsittää yli 32.000 asuntoa ja mökkiä. Tammikuun alussa ilmoitettiin Booking.com:in ja Interhomen yhteistyöstä, joka ilmeisesti antaa Interhomen kautta vuokratuille loma-asunnoille vielä paremman näkyvyyden hakukoneissa.

www.homeaway.com

Home Away on niinikään maailmanlaajuinen ja vieläkin isompi loma-asuntojen hakukone jonka toiminnot ovat erinoimaisia. 720.000 loma-asuntoa 168 maassa. Perheeni loma-asunnot ovat jo vuosia löytyneet nimenomaan osoitteesta www.homeaway.com.

www.tripadvisor.com

Tripadvisor on MUST. Ellet ole läsnä et ole markkinoilla olemassa. Matkailijat voivat arvioida ja hakea muiden matkailijoiden mielipiteitä hotelleista ja ravintoloista. Palvelujen tarjoajat sekä alueet ja kunnat voivat syöttää tietojaan Tripadvisoriin, jotta sivustolla kävijät voivat verrata matkailijoiden arvioita kohteen antamiin tietoihin. Tripadvisor toimii yli 30 maassa, 75 miljoonaa arviota on julkaistu ja verkkosivuja lukee 60 miljoonaa uniikkia vierailijaa kuukaudessa.

www.lomasuomi.fi

Lomasuomi on suomalainen matkailusivusto, jossa Länsi-Uusimaa on valitettavan huonosti esillä. Aluehausta löytyy Lohja, Lohjan saaristo ja Kirkkonummi. Lomasuomi on Comma Groupin julkaisema verkkosivu sekä esite. Comma Group tekee paljon muutakin hyödyllistä markkinointia johon on helppo mennä mukaan. Heidän markkinointinsa kattaa sekä liikematkustuksen että vapaa-ajan matkustuksen, kotimaassa ja kansainvälisesti. Uusin alaotsikko Lomasuomi verkkosivuilla on www.tapahtumainfo.fi johon pyritään listaamaan Suomen mielenkiintoisimmat tapahtumat. Tämä on oiva tapa saada omia tapahtumiamme Suomen kansalaisten tietoon. Tätä palvelua kehitellään vielä, mutta toivon että tämä auttaa monia matkailijoita löytämään juuri meidän tapahtumat.

Tätä verkkosivujen listaa voisi jatkaa loputtomiin. Omalla listallani on toistasataa hyvää verkkosivua joita voi hyödyntää ilmaiseksi tai maltillista korvausta vastaan. Ehkä listaan näitä lisää joskus tuonnempana.

On tärkeätä olla läsnä tällaisilla verkkosivuilla, joilla matkailijat käyvät hakemassa tietoa seuraavasta matkakohteestaan. Ellemme ole läsnä on todennäköistä että matkailija suuntaa muualle kuin meille. Kaiken perusta on kuitenkin että omat verkkosivustot ovat kunnossa, koska herätettyämme kiinnostusta yleisillä verkkosivuilla, matkailijan seuraava askel on jatkaa meidän omille sivuillemme. Siinä päätös tapahtuu. Ja osto. Mikäli online osto on meillä mahdollinen.

Entä oletko katsonut miten Google ja muut hakukoneet sinun yrityksesi löytää? Oletko ensimmäisellä sivulla ja millä sanoilla asiakkaat hakevat tarjoamiasi palveluja?

Länsi-Uudenmaan matkailukoordinaattori, Jukka Punamäki, toivoi että kirjoittaisin matkanjärjestäjistä. Kuitenkin verkon kautta tapahtuva myynti ja markkinointi on ensisijaisen tärkeää, kaikki muu tulee sitten kun tämä on kunnossa. Eli seuraava aiheeni tässä blogissa on matkanjärjestäjien katoavasta(?) ammattikunnasta.

Berit Mariani-Cerati
Visit Southpoint Finland
Mobile +358-40-7798969
berit@visitsouthpointfinland.fi
www.visitsouthpointfinland.fi

Rukan Superhaku

Ruka on Suomen suosituimpia hiihtokeskuksia; matkailutarjonta on laajaa ja monipuolista. Ruka-Kuusamo on ympärivuotinen majoituskohde.  Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys on alueorganisaatio, joka vastaa alueen yhteismarkkinoinnista. Ruka-Kuusamon majoitustarjonta on monipuolista ja laajaa. Usein asiakkailta tuli palautetta, että sopivan, saatavilla olevan kohteen etsiminen usean eri majoitusvaraamon sivustolta oli hankalaa. Tästä tarpeesta syntyi Rukan Superhaku ruka.fi-sivustolle.

Tietotalon toteuttamassa Superhaussa on mukana yli 90 % alueen kaupallisesta majoitustarjonnasta, yhteensä yli 5000 petiä. Asiakas näkee Superhaun kautta kerralla Rukan majoitustarjonnan online-varaustilanteen. Mukana on sekä hotelleja että mökkivaraamoja.  Palvelu otettiin käyttöön maaliskuun 2012 lopulla ja ensimmäisen vuoden palautteet niin asiakkailta kuin yrityksiltäkin ovat olleet erinomaisia. Superhaku on erityisen toimiva huippusesonkeina, jolloin asiakkaat löytävät helposti viimeisetkin tarjolla olevat majapaikat.

Tietotalo vastasi teknologiasta, järjestelmäintegraatiosta ja varausjärjestelmäosaamisesta. Palvelua hallinnoiva Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ja Rukakeskus Oy vastasivat mm. siitä, miltä palvelu tuotteineen näyttää asiakkaan suuntaan ja miten kokonaisuus integroitiin ruka.fi-sivustoon. Supehaku on toteutettu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Nyt uudenvuoden sesonkina myös omatoimisesti lomansa varanneet venäläiset ovat selvästikin löytäneet Superhaun.

Tuija Rytkönen

Toiminnanjohtaja

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

 

Matkailun vaikutus Länsi-Uudellamaalla

Matkailuala on mainittu olevan maailman suurin teollisuuden ala. Sen todentaminen on kuitenkin vaikeaa. Toisin kuin esim. kännyköiden tai paperin valmistus, matkailu sirpaloituu lukemattomien pienten toimijoiden kesken, aiheuttaen sen, että tarkkojen lukujen esittäminen on haasteellista. Matkailija käyttää ravintoloita, huoltamoita, kauppoja, julkista liikennettä, jne. Miten ravintoloitsija osaa erottaa matkailijan ”normaalista” asiakkaasta? Matkailualalla on kuitenkin käytössä tutkimusmenetelmiä, joiden avulla matkailun kokonaistulo voidaan mitata. UNWTO:n mukaan matkailun vaikutus maailmanlaajuiseen BKT:een on 5%. Vientialana matkailu sijoittuu maailman kärkeen rinnallaan polttoaineet, ruoka ja autot.

Suomessa matkailukulutus on noin 12 miljardia ja työllisten määrä puolestaan noin 130 000. Alla olevassa taulukossa vertaillaan matkailua suhteessa muihin toimialoihin Suomessa. Ja tässä tosiaan ainoastaan majoitus- ja ravitsemistoiminta (joskin näihin lukuihin sisältynee myös ”normaalit” käyttäjät). Lienee kuitenkin kiistatonta, että matkailun vaikutus on merkittävä. Tässä yhteydessä on myös hyvä todeta, että matkailu on yksi harvoista aloista joka kasvaa Suomessa.

Länsi-Uudellamaalla on myös tehty matkailutulotutkimus, joskin jo jokin aika sitten. Tutkimus valmistui 2009 ja siinä käytettiin vuoden 2007 lukuja. Uusi matkailutulotutkimus valmistuu vuonna 2013. Vuoden 2009 tutkimuksessa selvisi, että Länsi-Uudenmaan matkailutulo on noin 193 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 1920 henkilötyövuotta. Alta löytyy tilastokeskuksen tietoja teollisuuden työpaikoista toimialoittain Länsi-Uudellamaalla. Matkailu ei tästä tilastosta löydy, mutta suurimman alan työllisyysvaikutus on metallituotteiden valmistus noin 1700 työpaikallaan. 

Jatkossa matkailun merkitys kasvaa monesta syystä:

• Matkailu kasvaa maailmanlaajuisesti
• Myös kotimaan matkailu lisääntyy – mm. suurilla ikäluokilla on jatkossa enemmän aikaa ja heillä on myös rahaa
• Venäläiset ovat vasta aloittelemassa matkailua. Mitä tapahtuu kun tulee viisumivapaus?
• Matkailun työpaikkoja ei voi ulkoistaa Aasiaan
• Matkailu pystyy työllistämään myös vähemmän tai eri alalle koulutettua työvoimaa. Matkailu voikin vastata esim. isojen teollisuusyritysten poistumisen takia syntyneeseen uusien työpaikkojen tarpeeseen
• Matkailu lähtisi merkittävään kasvuun jo verrattain pienillä panostuksilla esim. markkinointiin tai saavutettavuuteen
• Investoinnit infraan, markkinointiin tai palveluihin edesauttavat aina niin matkailua kuin muutakin yhteiskuntaa. Matkailun imagomarkkinointi lisää koko seudun tunnettuutta ja kiinnostavuutta niin matkailijoiden, nykyisten asukkaiden kuin potentiaalisten uusien yritysten tai uusien asukkaiden silmissä.

Matkailuala on Suomessa aliarvostettu. Tästä voidaan osaltaan syyttää itse matkailualaa; lobbaus alan puolesta on vähäistä. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että ala on pirstaloitunut niin pieniin osiin. Yhteistyö ja yhteisen äänen löytyminen on ollut vaikeaa. Nyt ainakin Länsi-Uudellamaalla ollaan ottamassa askelta eteenpäin tämän asian suhteen. 

Lähteet:
United Nations World Tourism Organization www.unwto.org (2012)
Matkailun edistämiskeskus, Jari Ahjonharju presentaatio (23.11.2012)
Selvitys Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa (2009)
Tilastokeskus http://www.stat.fi/tup/seutunet/lansiuusimaa_teollisuus.html (2012)

Tervetuloa rakentamaan Etelä-Suomen matkailuverkostoa!

Matkailija ei tunne kaupunkien eikä maakuntien rajoja. Sen vuoksi kehitämme TouNet -hankkeessa– vihdoinkin – matkailua koko Etelä-Suomessa.

TouNetissä on useita pieniä osaprojekteja: myös Länsi-Uudenmaan matkailustrategian tekeminen on yksi TouNetin osaprojekti. Tässä on puolestaan tietoa Minno-projektista, jossa on tavoitteena rakentaa Etelä-Suomen maakuntarajat ylittävä toimiva matkailuverkosto. Etelä-Suomi on tässä Uusimaa, Päijät-Häme ja Häme. Mitä tämä matkailuverkosto tarkoittaa ja miten kiinnostuneet voivat tulla mukaan?

Rakennettavien verkostojen suuntana on Itämeren alueen matkailuyhteistyöhön liittyminen. Suuressa maailmassa yksittäinen kaupunki Suomesta on pieni, samoin koko Suomi. Tämän vuoksi muutama vuosi sitten lähdettiin rakentamaan Itämeren alueen brändiä ja yhteistyötä niin matkailua kuin muutakin yritystoimintaa ajatellen. Yritykset, kuin myös kehittäjätahot, hyötyvät näistä innovatiivisista verkostoista.

Verkostojen tavoitetta tai toimenpidesuunnitelmaa emme vielä osaa sanoa, sillä sen päättävät projektiin osallistujat. Tässä on projektin aikataulu ja tekemiset:

- Joulukuu 2012: haluttu tulevaisuus, big picture 2050

- Tammi-maaliskuu 2013: halutun tulevaisuuden konkretisointi, tutkimustyö yrityksissä ja muissa matkailualan organisaatioissa.

- Huhtikuu 2013: keinot ja toimenpiteet haluttuun tulevaisuuteen pääsemiseksi, työpajat tai jokin muu haastatteluissa vahvasti esille tullut menetelmä.

- Syksy 2013: Etelä-Suomen matkailuverkosto rakennettu ja valmiina toimimaan.

Viime viikolla teimme jo pienellä ryhmällä Etelä-Suomen tulevaisuuttaa vuoteen 2050. Tästä ’halutusta tulevaisuudesta’ tulee viitekehys, johon lähdemme luotaamaan haastatteluita. Käy tutustumassa näihin tulevaisuuskuviin www.silab.fiKun sinua alkaa kiinnostaa, joko yksin tai yhteistyössä naapurin kanssa, tule mukaan Minnoon!

Teemme tässä projektissa tiiviissä yhteistyössä Novagon Jukka Punamäen kanssa, ja hänen kauttaan olemme projektin seuraavassa vaiheessa tammi-maaliskuussa yhteydessä Länsi-Uudenmaan yrityksiin. Eli sitäkin kautta kutsumme sinut mukaan. Minno voi olla mahdollisuus työstää Länsi-Uudenmaan strategiatyössä esiin nousevia ideoita – tai se on ovi yhteistyöhön juuri sinun yrityksesi kaipaamaa erityisosaamista tarjoavan yritysten kanssa.

Leena Grönroos, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätietoja
leena.gronroos@haaga-helia.fi
www.silab.fi

Länsi-Uudenmaan matkailun teemat

Kaikilla matkailualueilla on omat vahvuudet. Helsinki on pääkaupunki, Lapissa on lumi, porot ja revontulet, Keski-Suomessa järvet, jne. Mitkä ovat ne tekijät, jotka tekevät Länsi-Uudestamaasta ainutlaatuisen ja kiinnostavan matkailukohteen?

Alueen matkailutoimijoiden tulee tunnistaa nämä teemat, jotta niitä osataan vahvistaa, tuotteistaa ja nostaa esille kaikissa mahdollisissa markkinointikanavissa. Kyse on strategisesta valinnasta. Jos kaikki suomalaiset matkailualueet nostavat vaikkapa puhtaan luonnon omaksi vahvuudeksi, niin onko se asia mitä meidän kannattaa korostaa? Markkinoinnissa ei ole tilaa kymmenille eri kärjille. Meidän pitää pystyä - joskus hieman tuskaakin tuntien - valitsemaan monien joukosta ne asiat, jotka ovat meille luontaisia ja joiden avulla Länsi-Uusimaa erottautuu muista.

Strategaityöryhmä on käsitellyt teemoja kahdessa ensimmäisessä kokoontumisessaan. Työskentelyn tuloksena teemoiksi on muotoutumassa nyt seuraavat asiat:

- Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

- Hyvinvointi, liikunta ja rauha

- Elävät ruukkimiljööt

- Historia ja kulttuuri

- Gastronomia

Avataan näitä hieman.

Vesi
Myönnetään, että veteen liittyviä asioita on varmasti monella alueella nostettu vahvuustekijöiksi. Länsi-Uudellamaalla paketti on kuitenkin erittäin monipuolinen. Meri, saaristo, järvet sekä vesireitit luovat poikkeuksellisen monipuolisen mahdollisuuden erilaisten matkailutuotteiden tuottamiseksi.

Hyvinvointi, liikunta, rauha
Hyvinvointi on erittäin ajankohtainen ja kasvava suuntaus. Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Alueen toimijat, kuten Siuntion Kylpylä, Kisakallio, Päiväkumpu, Kisakeskus, jne. tarjoavat juuri tämäntyyppisiä palveluita. Toisaalta esimerkiksi vaellus, pyöräily ja melontareitit ovat alueella ensiluokkaisia. Hanko taas profiloituu vahvasti rauhallisuuden ja kiireettömyyden kohteena. Eli alueen palvelutarjonnasta nousee kyseinen vahvuus - joka siis sopii ajan henkeen erinomaisesti.

Elävät ruukkimiljööt
Tämä lienee itsestäänselvyys. Ruukit ovat jo nyt yksi alueen tunnetuimpia asioita. Ja sitä kannattaa jatkossakin korostaa. Mustio, Billnäs ja Fiskars ovat kaikki kohteita joita kehitettään ja joihin panostetaan.

Historia ja kulttuuri
Matkailijat ovat useimmiten kiinnostuneita historiasta ja alueen kulttuurista ja sitä alueelta löytyy runsaasti. Bengtskär, Tytyri, Hanko, Tammisaari, Raaseporin Linna, Porkkalan paranteesi, jne jne.

Gastronomia
Ruoka - korkealaatuiset ravintolat kuten Mustion Linna ja Fiskars Wärdshus, erilaiset tuottajat kuten Alitalon Viinitila ja ylipäätään runsas alkutuotanto ovat alueelle luontaisia vahvuuksia. Lähiruoka, slow food ja muut ruokaan ja sen laatuun liittyvät asiat ovat tällä hetkellä pinnalla ja ovat sitä varmasti myös jatkossa. Strategiatyöryhmässä keskusteltiin myös siitä, onko gastronomia oikea sana kuvaamaan tätä kokonaisuutta.

Työ ei ole valmis. Puuttuuko listalta jotain? Onko jokin teema mielestäsi "väärä"? Antaako nämä viisi teemaa meille riittävän suuren mahdollisuuden erikoistua ja sitä kautta lisätä matkailijoita alueelle?

Osallistu keskusteluun!

Strategiatyöryhmän ensimmäin kokous

Nimetty strategiatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Kisakalliossa 31.10.2012. Paikalla olivat seuraavat jäsenet:

Tero Eskola, Päiväkumpu, pj

Filip Linder, Mustion Linna

Erja Hiltunen Sommaröstrand

Mari Salonen, Rantasipi Oy

Tuula Sorainen, Myllyniemi Oy

Anita Hellsten, Kisakallio

Jaana Ihatsu, Kisakallio

Harri Hollo, Kisakallio

Susanne Ekström, SE-Action

Juha Valkamo, Myllyniemi

Jyrki Hakkarainen, Raaseporin kaupunki

Minna Ermala, Lohjan matkailupalvelukeskus

Petri Tarkkanen, Kisakallio

Jukka Punamäki, Novago

Ensimmäinen tapaaminen sisälsi pääasiassa strategiatyön tavoitteiden selventämistä ja tärkeimmän, eli yhteisen vision työstämistä. Laitankin jo tässä vaiheessa yhden mahdollisen vision tähän, jotta lukijat voivat sitä kommentoida. Korostan tässä vaiheessa, että työryhmä ei ole tehnyt asiasta mitään päätöstä ja tämäkin on vain sihteerin yhteenveto asioista joista puhuttiin.

Visio 2015

Länsi-Uusimaa muodostaa asiakkaan näkökulmasta kestävän ja laadukkaan matkailullisen kokonaisuuden joka on helppo löytää ja sen palveluja on helppo ostaa ympärivuotisesti.

 

Visio 2020

Matkailu on Länsi-Uusimaan merkittävin elinkeino

Tapaamisesta on tehty pöytäkirja joka löytyy www.länsi.fi sivustolta matkailu otsakkeen alta. Sieltä löytyy laajemmin visioon liittyvää pohdintaa. Samaiselta sivustolta löytyy muuten myös muut strategiatyöhön liittyvät materiaalit.

Ylivoimaisesti tärkeintä koko prosessissa on se, että mahdollisimman laaja joukko alueen yrittäjistä ja muista päättäjistä voi allekirjoittaa strategian ajatukset. Siksi toivonkin, että kommentoisitte vilkkaasti työskentelyä.

Mikä mielestäsi pitäisi olla Länsi-Uudenmaan matkailun visio?