Visit Finlandin Finrelax ja Länsi-Uudenmaan matkailu

Hyvinvointimatkailu on TEMin uudessa Suomen matkailun

kasvun ja uudistumisen tiekartassa 2025 valittu yhdeksi kehitettäväksi kärkiteemaksi, muiden nyt käynnistyvien teemojen ollessa Finland Stopover sekä merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi.

Kaikki kolme teemaa ovat Länsi-Uudenmaan alueelle erittäin potentiaalisia.

• Olemme aivan lentoaseman kupeessa – puolen tunnin ajomatkan päässä aukeaa monipuolinen matkailutarjonta jota varten on nyt myös olemassa alueen veturiyritysten yhteinen yhteistyöverkosto, eli Lumo.
• Tammisaaren saaristo ja siellä sijaitseva kansallispuisto on juuri sitä ympäristöä, jota kansainvälisille asiakkaille kannattaa tarjota. Puhumattakaan Hangosta, Bengtskärin majakasta ja muusta tarjonnasta joka täydentää itse saaristotuotetta.
• Ja tietenkin hyvinvointimatkailu, jota alueen tuotetarjonta tukee erityisen hyvin.

Mitä hyvinvointimatkailu on?

Useimmiten ihmisille tulee mieleen kylpylät ja hoidot, kun puhutaan hyvinvointimatkailusta, wellnessistä tai wellbeingistä. Visit Finland on kuitenkin jo hyvä tovi sitten lähtenyt ajattelemaan asiaa hiukan toiselta kantilta. Suomalaiset kylpylät pärjäävät hyvin harvoin vaikkapa keski-Eurpooppalaisia kilpailijoitaan vastaan – tarjonta on turhan vaatimatonta. Sen sijaan hyvinvointimatkailu Suomessa painottuu enemmän luontoon, liikuntaan, hiljaisuuteen, lähiruokaan ja puhtauteen. Ja kuten kaikki tiedämme, luontoa ja hiljaisuutta täältä löytyy. Ja tietenkin se kaikkein ilmeisin ja suomalaisin juttu – sauna. (Visit Finlandin hyvinvointimatkailustrategia luettavissa täällä)

Miten Länsi-Uusimaa vastaa hyvinvointimatkailun haasteeseen?

Länsi-Uudeltamaalta löytyy hiljaisuutta. Itse asiassa Hanko on tuotteistanut hiljaisuutta jo pidempään. Mikä olisikaan rauhoittavampaa kuin talvisen pimeä Hanko upeine huviloineen ja tyrskyävineen merineen.

Liikuntaa on tarjolla erittäin monipuolisesti SE-Actionin melontatuotteista aina Kisakallion ja Kisakeskuksen laajoihin urheilu- ja liikuntapalveluihin.

Lähiruoka on yksi Länsi-Uudenmaan matkailun vahvuuksista. Mainitaan nyt vaikka Sjunbyn jäätelö, Rekolan panimo, Alitalon Viinitila, Delitukku tai Ravintola Origo. Tarjontaa kyllä on!

Luontoakin riittää, otetaan vaikkapa Karnaisten korpi tai Fiskarsin valtavat metsäalueet. Ja metsillä ei tietenkään tässä kohtaa tarkoiteta ”kartoittamatonta erämaata” vaan tuotteistettuja ja helposti lähestyttäviä luontotuotteita.

Saunojakin toki on, mutta sauna on tässä kokonaisuudessa se suurin haaste. Kyllä jokaisesta hotellista löytyy ”kuuma koppi ja ikkunaton pukuhuone”, mutta harvassa on pitkälle tuotteistetut saunaelämykset vihtoineen, hajusteineen ja muine tilpehööreineen. Hienojakin saunoja alueelta löytyy, mutta ne ovat usein tilaussaunoja ja näin ollen indismatkailijan ulottumattomissa.

Ja löytyyhän alueelta myös niitä "perinteisiä" kylpylöitäkin, kuten Siuntion Kylpylä ja Kylpylähotelli Päiväkumpu. Hankoon ollaan suunnittelemassa aivan uutta kylpylää

Miten Visit Finlandin hankkeeseen pääsee mukaan?

Tässä vaiheessa huhtikuuta asia on vielä avoin. Mutta kun kutsuja alkaa tulemaan, on Lumo ja Lumon yhteistyöyritykset varmasti kärppänä paikalla katsomassa miten 6,5 miljoonan euron potista pääsee maksimaalisesti osalliseksi. Valmiudet ovat Lumolla erittäin hyvät, onhan hyvinvointi nostettu yhdeksi alueen kärkiteemaksi!

Ps. Länsi-Uudellamaalla järjestetään kesäkuun alussa Lumon ja Visit Finlandin toimesta kansainvälistymiskoulutusta kahtena päivän. Tämä on tärkeää myös yllä mainittujen hankkeiden kannalta. Jos yritys haluaa mukaan Visit Finlandin toimenpiteisiin, täytyy sillä olla valmiudet lähteä kansainvälisille markkinoille. Sitä odotellessa voit tutstua Visit Finlandin kansainvälistymisoppaaseen.

Venäläisten matkailusta

Kuva: Stockmann Group

Länsi-Uudellamaalla ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä on 9 % (2013). Näistä ulkomaisista yöpymisistä 28 % tulee Venäjältä. Näin ollen venäläisten osuus kaikista yöpymisistä on 2,5 % (8571 yöpymistä). Länsi-Uudellamaalla on paljon mökkejä jotka eivät ole mukana tilastoissa, mutta voidaan silti todeta, että venäläisten osuus kokonaismatkailusta ei ole kovin suuri.

Tästä huolimatta venäläiset ovat Länsi-Uudenmaan suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Ja näihin päiviin asti Venäjää on ajateltu tulevaisuuden matkailukasvun veturina. Kesäkuussa 2013 valmistunut Länsi-Uudenmaan matkailustrategia nosti Venäjän tärkeimmäksi ulkomaiseksi kohdealueeksi.

Nykytilanne huolestuttava

Uutiset Venäjältä ovat huolestuttavia – monellakin tapaa. Matkailun kannalta tilanne on todella hälyttävä. Lopulliset luvut nähdään vasta myöhemmin, mutta Länsi-Uudenmaan alueella tammi-toukokuu välillä venäläisten osuus laski 55 % vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Siis yli puolet!

Matkailun edistämiskeskus on ansiokkaasti tiedottanut Venäjän tilanteesta. Tässä muutama ote Arto Asikaisen tiedotteista elokuun alussa: 

” Kuluva kesä on ollut suorastaan katastrofaalinen Venäjän matkatoimistokentässä ja konkurssien aallon ennakoidaan jopa jatkuvan.”

” Konkurssit kertovat kuitenkin karua kieltään tämän hetkisestä tilanteesta Venäjällä: rupla on menettänyt arvoaan, talous sakkaa ja sitä myötä ihmisten mahdollisuus lähteä ulkomaille. Lisäksi matkustuskiellot useille valtion työntekijöille sekä poliittinen ilmapiiri ovat vieneet entisestään matkustushaluja ja -mahdollisuuksia.”

Miten tähän pitää reagoida?

Venäjällä on kesän aikana mennyt konkurssiin ainakin 7 suurta matkanjärjestäjää. Onko tässä toisaalta myös jonkinlainen mahdollisuus? Venäläisistä joka tapauksessa suurin osa tulee rajan yli omalla autolla. Asikainen totesi myös, että epäluottamus matkanjärjestäjiin siirtää matkavaraukset yhä enemmän nettiportaaleihin. Jos Länsi-Uudellamaalla laitetaan sähköinen näkyvyys ja kaupankäynti kuntoon, on kasvulle ehkä mahdollisuuksia. Joka tapauksessa matkanjärjestäjien osuus Länsi-Uudenmaan venäläisten matkustuksesta on pieni (kirjoittajan oma mututuntuma). Tilanne saattaa myös tehdä sen, että Venäjän markkinointiin ei panosteta entiseen malliin. Voisiko se avata mahdollisuuksia rohkealle ja ketterälle toimijalle?

Kentältä on jo tullut ehdotuksia, että Länsi-Uudenmaan matkailustrategiaa pitäisi päivittää nykyisen tilanteen takia. Olen sitä mieltä, että tilannetta pitää vähintäänkin arvioida yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmia. Tilanne on kieltämättä paha.

Miten sinä näet tilanteen? Mitä tarttis tehä?

Arto Asikaisen katsaus Venäjän markkinoihin kesäkuulta (siis ennen konkurssiaaltoa).
Maran katsaus matkailu- ja ravintola-alan tilanteeseen kesäkuulta.

Kysymys ministeri Alexander Stubbille

Matkailun edistämiskeskuksen 40-vuotisvastaanotolla oli vieraana Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Arvoisalle ministerille esitettiin matkailualan toimijoita usein askarruttanut kysymys – miksi Suomessa ei ole matkailuministeriä? Ministerin vastaus kuului vapaasti referoiden suurin piirtein näin: "No, samalla voitaisiin kysyä miksi ei ole peliministeriä."

Vastaus: Matkailuala on 66 kertaa isompi ala kuin peliala. Matkailu on isompi kuin maa- ja metsätalous, pankkisektori tai elintarviketeollisuus. Valtion veroista ja veroluonteisista maksuista 5,4 prosenttia on peräisin matkailualalta. Ja jos olette seuranneet maailman menoa viimeisten vuosien aikana, olette varmasti huomanneet, että talouskasvu ei ole ollut kovin ihmeellistä – Suomen bkt:n kasvu välillä 2007-2011 on ollut vähän päälle 3 %.

Matkailutulon kasvu vastaavana aikana on ollut 26%.

Kyseiset luvut löytyy TEM:in sivuilta. Vaikka kasvuluvut ovat olleet hurjia, on potentiaali vielä hurjempi. Matkailun osuus Suomen BKT:sta on 2,8 % kun globaalisti se on 5 % (UNWTO.org) Eli Suomi ei ole edes vielä maailman keskiarvossa – saatikka sen yli.

Se mikä ennen kaikkea tekee matkailusta erinomaisen alan - erityisesti nyt - on sen työllistävä vaikutus. Matkailu on työvoimaintensiivinen ala, ja se työllistää myös vähemmän koulutettuja ihmisiä.

Arvoisa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri, eikö näillä luvuilla jo ansaita oma ministeri?