Länsi-Uudenmaan matkailusivustojen kävijämäärät

Keväällä kävin hiukan läpi majoitus- ja matkailutulotilastoja Länsi-Uudenmaan alueelta. Tilastojen valossa matkailu on kasvanut verrattain mukavasti.

Kävimme alueen toimijoiden kanssa läpi myös nettisivujen (matkailusivujen) kävijämäärät.

Vuosi 2016

Hanko

Istunnot: 207 094

Kävijät: 139 197

Sivun katselut: 656 949

Raasepori

Istunnot 194 821 istuntoa

Kävijät 134 596 kävijää

Sivun katselut 609 800 katselua

Lohja

Istunnot:  152 151

Kävijät: 107 138

Sivun katselut: 394 882

Fiskars

178 648 istuntoa

122 460 kävijää

671 324 sivun katselua

Visit South Coast Finland

Istunnot 120 839

Kävijät 94 783

Sivun katselut 187 131

Äkkisältään voisi ajatella, että mitä isompi matkailukohde yöpymisten osalta, sitä enemmän kävijöitä nettisivuilla. Näin ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole. 

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko
Yöpymisiä 2016	334124	164985	68799	50098
Nettisivujen kävijät 2016	94783	107138	134596	139197
Yöpyjät per sivuillakävijät	3,5	1,5	0,5	0,4

(Siuntiolla ei ole omia matkailusivuja (matkailu osa kunnan sivustoa), joten siltä osin tilastoa ei ole saatavilla.)

Eli vaikka Lohjalla on selkeästi eniten yöpymisiä, ei se näy nettisivujen kävijämäärässä.

Tätä voi tietenkin tulkita monella tavalla. Joko Lohja konvertoi sivuilla kävijät poikkeuksellisen hyvin yöpyjiksi, tai sitten alueen matkailijat eivät käytä Lohjan matkailusivuja yhtä paljon kuin esim. Hangossa. Veikkaan jälkimmäistäJ

Matkailusivustoja käytetään toki hyvin eri tavoilla. Joissain kunnissa kunnan omat asukkaat käyttävät sivustoa ahkerasti ja joissain kunnissa sivut ovat ainoastaan matkailijoiden käytössä. Usein esim. tapahtumatiedot ovat parhaiten saatavilla juurikin matkailusivustolta.

Kysymys kuitenkin kuuluu, olisiko siitä jotain hyötyä, että alueen matkailusivustot yhdistettäisiin? Jos vaikka kaikki kävijät yhdistettäisiin yhden sivun alle, teoriassa kävijämäärä voisi olla puoli miljoonaa. Ja sitä määrää voisi myös kasvattaa tiiviimmällä yhteistyöllä. Toisaalta taas, olisiko sillä loppukädessä vaikutusta matkailijamääriin (suuntaan tai toiseen)?

Visit South Coast Finland

Lumon Visitsouthcoastfinland.fi sivujen osalta voidaan todeta, että kävijämäärät ovat kovin pienet, mutta toisaalta sivut on perustettu vasta pari vuotta sitten. Kun sivuilla ei aluksi ollut mitään verkkojalanjälkeä eikä brändillä tunnettuutta, on melko selkeää, että kävijöitäkään ei ole ollut vielä kovin paljon.

Vuonna 2017 tammi-heinäkuu välillä Lumon sivujen kävijöiden määrä on kuitenkin kasvanut 118 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon (41000 -> 89000). Eli kävijämäärä tullaan toivottavasti tuplaamaan vuoden 2017 aikana.

Asukasmäärän ja yöpymisten suhde

Katsotaan samalla ihan huvikseen, mikä on suhde asukkaiden määrän ja yöpymisten suhteen:

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko	Siuntio
Yöpymisiä 2016	334124	164985	68799	50098	50242
Väkiluku	90031	47146	28064	8638	6183
Matkailijoita per asukas	3,7	3,5	2,5	5,8	8,1

Kunnan kokoon suhteutettuna Siuntiossa on selkeästi eniten matkailijoita. Seuraavaksi eniten Hangossa ja sitten Raaseporissa. Inkoon luvut ovat niin pieniä, että ne eivät vaikuta lähes mitenkään kokonaisuuteen.

Koko Suomen vastaava luku on 3,7, eli tasan sama, kuin Länsi-Uudenmaan luku. Vertailun vuoksi esim. Lahdessa luku on 2,0, Turussa 4,1 ja Hämeenlinnassa 3,2.

Muut Suomen kunnat

Asukasluvut ja yöpymistilastot saa netistä muidenkin kuntien osalta, mutta verkkosivujen kävijämääriä ei netistä vapaasti löydy. Siksi haastankin kaikki julkiset matkailutoimijat julkaisemaan omien sivujen kävijämäärät. Näin voimme saada keskustelua aikaiseksi ja yhteistyötä taas askeleen eteenpäin.

Makkaran paistoa Kettukallion elämystilalla

Venäläisten matkailusta

Kuva: Stockmann Group

Länsi-Uudellamaalla ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä on 9 % (2013). Näistä ulkomaisista yöpymisistä 28 % tulee Venäjältä. Näin ollen venäläisten osuus kaikista yöpymisistä on 2,5 % (8571 yöpymistä). Länsi-Uudellamaalla on paljon mökkejä jotka eivät ole mukana tilastoissa, mutta voidaan silti todeta, että venäläisten osuus kokonaismatkailusta ei ole kovin suuri.

Tästä huolimatta venäläiset ovat Länsi-Uudenmaan suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Ja näihin päiviin asti Venäjää on ajateltu tulevaisuuden matkailukasvun veturina. Kesäkuussa 2013 valmistunut Länsi-Uudenmaan matkailustrategia nosti Venäjän tärkeimmäksi ulkomaiseksi kohdealueeksi.

Nykytilanne huolestuttava

Uutiset Venäjältä ovat huolestuttavia – monellakin tapaa. Matkailun kannalta tilanne on todella hälyttävä. Lopulliset luvut nähdään vasta myöhemmin, mutta Länsi-Uudenmaan alueella tammi-toukokuu välillä venäläisten osuus laski 55 % vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Siis yli puolet!

Matkailun edistämiskeskus on ansiokkaasti tiedottanut Venäjän tilanteesta. Tässä muutama ote Arto Asikaisen tiedotteista elokuun alussa: 

” Kuluva kesä on ollut suorastaan katastrofaalinen Venäjän matkatoimistokentässä ja konkurssien aallon ennakoidaan jopa jatkuvan.”

” Konkurssit kertovat kuitenkin karua kieltään tämän hetkisestä tilanteesta Venäjällä: rupla on menettänyt arvoaan, talous sakkaa ja sitä myötä ihmisten mahdollisuus lähteä ulkomaille. Lisäksi matkustuskiellot useille valtion työntekijöille sekä poliittinen ilmapiiri ovat vieneet entisestään matkustushaluja ja -mahdollisuuksia.”

Miten tähän pitää reagoida?

Venäjällä on kesän aikana mennyt konkurssiin ainakin 7 suurta matkanjärjestäjää. Onko tässä toisaalta myös jonkinlainen mahdollisuus? Venäläisistä joka tapauksessa suurin osa tulee rajan yli omalla autolla. Asikainen totesi myös, että epäluottamus matkanjärjestäjiin siirtää matkavaraukset yhä enemmän nettiportaaleihin. Jos Länsi-Uudellamaalla laitetaan sähköinen näkyvyys ja kaupankäynti kuntoon, on kasvulle ehkä mahdollisuuksia. Joka tapauksessa matkanjärjestäjien osuus Länsi-Uudenmaan venäläisten matkustuksesta on pieni (kirjoittajan oma mututuntuma). Tilanne saattaa myös tehdä sen, että Venäjän markkinointiin ei panosteta entiseen malliin. Voisiko se avata mahdollisuuksia rohkealle ja ketterälle toimijalle?

Kentältä on jo tullut ehdotuksia, että Länsi-Uudenmaan matkailustrategiaa pitäisi päivittää nykyisen tilanteen takia. Olen sitä mieltä, että tilannetta pitää vähintäänkin arvioida yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmia. Tilanne on kieltämättä paha.

Miten sinä näet tilanteen? Mitä tarttis tehä?

Arto Asikaisen katsaus Venäjän markkinoihin kesäkuulta (siis ennen konkurssiaaltoa).
Maran katsaus matkailu- ja ravintola-alan tilanteeseen kesäkuulta.