Länsi-Uudenmaan matkailusivustojen kävijämäärät

Keväällä kävin hiukan läpi majoitus- ja matkailutulotilastoja Länsi-Uudenmaan alueelta. Tilastojen valossa matkailu on kasvanut verrattain mukavasti.

Kävimme alueen toimijoiden kanssa läpi myös nettisivujen (matkailusivujen) kävijämäärät.

Vuosi 2016

Hanko

Istunnot: 207 094

Kävijät: 139 197

Sivun katselut: 656 949

Raasepori

Istunnot 194 821 istuntoa

Kävijät 134 596 kävijää

Sivun katselut 609 800 katselua

Lohja

Istunnot:  152 151

Kävijät: 107 138

Sivun katselut: 394 882

Fiskars

178 648 istuntoa

122 460 kävijää

671 324 sivun katselua

Visit South Coast Finland

Istunnot 120 839

Kävijät 94 783

Sivun katselut 187 131

Äkkisältään voisi ajatella, että mitä isompi matkailukohde yöpymisten osalta, sitä enemmän kävijöitä nettisivuilla. Näin ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole. 

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko
Yöpymisiä 2016	334124	164985	68799	50098
Nettisivujen kävijät 2016	94783	107138	134596	139197
Yöpyjät per sivuillakävijät	3,5	1,5	0,5	0,4

(Siuntiolla ei ole omia matkailusivuja (matkailu osa kunnan sivustoa), joten siltä osin tilastoa ei ole saatavilla.)

Eli vaikka Lohjalla on selkeästi eniten yöpymisiä, ei se näy nettisivujen kävijämäärässä.

Tätä voi tietenkin tulkita monella tavalla. Joko Lohja konvertoi sivuilla kävijät poikkeuksellisen hyvin yöpyjiksi, tai sitten alueen matkailijat eivät käytä Lohjan matkailusivuja yhtä paljon kuin esim. Hangossa. Veikkaan jälkimmäistäJ

Matkailusivustoja käytetään toki hyvin eri tavoilla. Joissain kunnissa kunnan omat asukkaat käyttävät sivustoa ahkerasti ja joissain kunnissa sivut ovat ainoastaan matkailijoiden käytössä. Usein esim. tapahtumatiedot ovat parhaiten saatavilla juurikin matkailusivustolta.

Kysymys kuitenkin kuuluu, olisiko siitä jotain hyötyä, että alueen matkailusivustot yhdistettäisiin? Jos vaikka kaikki kävijät yhdistettäisiin yhden sivun alle, teoriassa kävijämäärä voisi olla puoli miljoonaa. Ja sitä määrää voisi myös kasvattaa tiiviimmällä yhteistyöllä. Toisaalta taas, olisiko sillä loppukädessä vaikutusta matkailijamääriin (suuntaan tai toiseen)?

Visit South Coast Finland

Lumon Visitsouthcoastfinland.fi sivujen osalta voidaan todeta, että kävijämäärät ovat kovin pienet, mutta toisaalta sivut on perustettu vasta pari vuotta sitten. Kun sivuilla ei aluksi ollut mitään verkkojalanjälkeä eikä brändillä tunnettuutta, on melko selkeää, että kävijöitäkään ei ole ollut vielä kovin paljon.

Vuonna 2017 tammi-heinäkuu välillä Lumon sivujen kävijöiden määrä on kuitenkin kasvanut 118 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon (41000 -> 89000). Eli kävijämäärä tullaan toivottavasti tuplaamaan vuoden 2017 aikana.

Asukasmäärän ja yöpymisten suhde

Katsotaan samalla ihan huvikseen, mikä on suhde asukkaiden määrän ja yöpymisten suhteen:

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko	Siuntio
Yöpymisiä 2016	334124	164985	68799	50098	50242
Väkiluku	90031	47146	28064	8638	6183
Matkailijoita per asukas	3,7	3,5	2,5	5,8	8,1

Kunnan kokoon suhteutettuna Siuntiossa on selkeästi eniten matkailijoita. Seuraavaksi eniten Hangossa ja sitten Raaseporissa. Inkoon luvut ovat niin pieniä, että ne eivät vaikuta lähes mitenkään kokonaisuuteen.

Koko Suomen vastaava luku on 3,7, eli tasan sama, kuin Länsi-Uudenmaan luku. Vertailun vuoksi esim. Lahdessa luku on 2,0, Turussa 4,1 ja Hämeenlinnassa 3,2.

Muut Suomen kunnat

Asukasluvut ja yöpymistilastot saa netistä muidenkin kuntien osalta, mutta verkkosivujen kävijämääriä ei netistä vapaasti löydy. Siksi haastankin kaikki julkiset matkailutoimijat julkaisemaan omien sivujen kävijämäärät. Näin voimme saada keskustelua aikaiseksi ja yhteistyötä taas askeleen eteenpäin.

Makkaran paistoa Kettukallion elämystilalla

Visit Finlandin Finrelax ja Länsi-Uudenmaan matkailu

Hyvinvointimatkailu on TEMin uudessa Suomen matkailun

kasvun ja uudistumisen tiekartassa 2025 valittu yhdeksi kehitettäväksi kärkiteemaksi, muiden nyt käynnistyvien teemojen ollessa Finland Stopover sekä merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi.

Kaikki kolme teemaa ovat Länsi-Uudenmaan alueelle erittäin potentiaalisia.

• Olemme aivan lentoaseman kupeessa – puolen tunnin ajomatkan päässä aukeaa monipuolinen matkailutarjonta jota varten on nyt myös olemassa alueen veturiyritysten yhteinen yhteistyöverkosto, eli Lumo.
• Tammisaaren saaristo ja siellä sijaitseva kansallispuisto on juuri sitä ympäristöä, jota kansainvälisille asiakkaille kannattaa tarjota. Puhumattakaan Hangosta, Bengtskärin majakasta ja muusta tarjonnasta joka täydentää itse saaristotuotetta.
• Ja tietenkin hyvinvointimatkailu, jota alueen tuotetarjonta tukee erityisen hyvin.

Mitä hyvinvointimatkailu on?

Useimmiten ihmisille tulee mieleen kylpylät ja hoidot, kun puhutaan hyvinvointimatkailusta, wellnessistä tai wellbeingistä. Visit Finland on kuitenkin jo hyvä tovi sitten lähtenyt ajattelemaan asiaa hiukan toiselta kantilta. Suomalaiset kylpylät pärjäävät hyvin harvoin vaikkapa keski-Eurpooppalaisia kilpailijoitaan vastaan – tarjonta on turhan vaatimatonta. Sen sijaan hyvinvointimatkailu Suomessa painottuu enemmän luontoon, liikuntaan, hiljaisuuteen, lähiruokaan ja puhtauteen. Ja kuten kaikki tiedämme, luontoa ja hiljaisuutta täältä löytyy. Ja tietenkin se kaikkein ilmeisin ja suomalaisin juttu – sauna. (Visit Finlandin hyvinvointimatkailustrategia luettavissa täällä)

Miten Länsi-Uusimaa vastaa hyvinvointimatkailun haasteeseen?

Länsi-Uudeltamaalta löytyy hiljaisuutta. Itse asiassa Hanko on tuotteistanut hiljaisuutta jo pidempään. Mikä olisikaan rauhoittavampaa kuin talvisen pimeä Hanko upeine huviloineen ja tyrskyävineen merineen.

Liikuntaa on tarjolla erittäin monipuolisesti SE-Actionin melontatuotteista aina Kisakallion ja Kisakeskuksen laajoihin urheilu- ja liikuntapalveluihin.

Lähiruoka on yksi Länsi-Uudenmaan matkailun vahvuuksista. Mainitaan nyt vaikka Sjunbyn jäätelö, Rekolan panimo, Alitalon Viinitila, Delitukku tai Ravintola Origo. Tarjontaa kyllä on!

Luontoakin riittää, otetaan vaikkapa Karnaisten korpi tai Fiskarsin valtavat metsäalueet. Ja metsillä ei tietenkään tässä kohtaa tarkoiteta ”kartoittamatonta erämaata” vaan tuotteistettuja ja helposti lähestyttäviä luontotuotteita.

Saunojakin toki on, mutta sauna on tässä kokonaisuudessa se suurin haaste. Kyllä jokaisesta hotellista löytyy ”kuuma koppi ja ikkunaton pukuhuone”, mutta harvassa on pitkälle tuotteistetut saunaelämykset vihtoineen, hajusteineen ja muine tilpehööreineen. Hienojakin saunoja alueelta löytyy, mutta ne ovat usein tilaussaunoja ja näin ollen indismatkailijan ulottumattomissa.

Ja löytyyhän alueelta myös niitä "perinteisiä" kylpylöitäkin, kuten Siuntion Kylpylä ja Kylpylähotelli Päiväkumpu. Hankoon ollaan suunnittelemassa aivan uutta kylpylää

Miten Visit Finlandin hankkeeseen pääsee mukaan?

Tässä vaiheessa huhtikuuta asia on vielä avoin. Mutta kun kutsuja alkaa tulemaan, on Lumo ja Lumon yhteistyöyritykset varmasti kärppänä paikalla katsomassa miten 6,5 miljoonan euron potista pääsee maksimaalisesti osalliseksi. Valmiudet ovat Lumolla erittäin hyvät, onhan hyvinvointi nostettu yhdeksi alueen kärkiteemaksi!

Ps. Länsi-Uudellamaalla järjestetään kesäkuun alussa Lumon ja Visit Finlandin toimesta kansainvälistymiskoulutusta kahtena päivän. Tämä on tärkeää myös yllä mainittujen hankkeiden kannalta. Jos yritys haluaa mukaan Visit Finlandin toimenpiteisiin, täytyy sillä olla valmiudet lähteä kansainvälisille markkinoille. Sitä odotellessa voit tutstua Visit Finlandin kansainvälistymisoppaaseen.

Matkailualueen brändistä

Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu on juuri saanut uuden alueellisen matkailubrändin valmiiksi. Itse virallinen brändiprosessi oli noin 2-3 kuukauden mittainen. Brändin rakentamiseen johtanut prosessi veikin sitten hieman pidempään – useamman vuoden. Jotta brändin saattoi rakentaa, vaati se alueellista yhteistyötä niin kuntien kuin yritysten välille. Jostain piti myös raapia kasaan rahaa ja tekijät.

Miksi matkailubrändi?

Länsi-Uudenmaan alueella on verrattain tunnettuja matkailubrändejä, kuten vaikkapa Hanko, Fiskars ja Tammisaari. Onko tarpeellista rakentaa näiden päälle vielä yksi ”lisäkerros”, kun kuitenkin Visit Finland tekee omaa kansallisen tason markkinointia? Eli jos asiakas kävisi kaikki tasot läpi, olisi reitti lopulliseen tuotteeseen melko pitkä – Visit Finland, Visit South Coast Finland, Visit Raasepori, Fiskars Village, yritys.

Kysymys on mielestäni aiheellinen. Lähtökohta kuitenkin on, että alueen kunnat, vaikka omaisivatkin jonkinlaisen valmiin matkailubrändin, ovat pieniä ja näin ollen myös niiden resurssit ovat pienet. Yhteistyötä on pakko tehdä, jotta saamme äänemme kuuluviin vaikkapa Helsingissä tai Pietarissa. Ja heti kun ryhdymme tekemään yhteistyötä markkinoinnin saralla, tulee vastaan kysymys miten markkinoidaan. Olisi toki mahdollista tehdä yhteisiä materiaaleja missä jokainen yritys ja kunta olisivat esillä itsenäisesti, mutta siitä tulisi nopeasti melkoinen sekamelska. Siksi on selkeintä rakentaa yksi kaiken yhdistävä kattobrändi ja edetä sillä.

Tuotteet ja teemat edellä

Vaikka brändi on onnistuneesti nyt luotu, ei Lumo ryhdy tavoittelemaan tilannetta, missä kaikki helsinkiläiset tuntisivat uuden brändin ja sen sisällön. Markkinoinnin kärkenä toimii valitut teemat ja teemojen ympärille rakennetut tuotteet. Eli Lumo ei osta Hesarin etusivua, jotta Lumon logo painiuisi kaikkien mieleen, vaan Lumo kohdistaa markkinointia tarkasti juuri tietyille asiakasryhmille – tuote edellä. Tämä on jo pelkästään resursseista kiinni – rahat riittävät vain, jos toiminta on erittäin hyvin kohdennettua.

Brändi tuleviksi vuosikymmeniksi

Länsi-Uudenmaan uusi matkailubrändi on nyt periaatteessa valmis. Lähdemme rakentamaan sen päälle toimenpiteitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että oikeastaan brändi ei ole koskaan valmis, vaan sitä pitää jatkuvasti vahvistaa, muokata ja pitää huoli, että kaikki alueen toimijat voivat seistä ylpeänä sen takana. Brändi vahvistuu tulevien vuosien aikana – sitähän ei tehty vuodeksi tai kahdeksi, vaan enemminkin vuosikymmeniksi.

Pitkää ikää Visit South Coast Finland!

Tutustu brändiin täältä.