Länsi-Uudenmaan matkailusivustojen kävijämäärät

Keväällä kävin hiukan läpi majoitus- ja matkailutulotilastoja Länsi-Uudenmaan alueelta. Tilastojen valossa matkailu on kasvanut verrattain mukavasti.

Kävimme alueen toimijoiden kanssa läpi myös nettisivujen (matkailusivujen) kävijämäärät.

Vuosi 2016

Hanko

Istunnot: 207 094

Kävijät: 139 197

Sivun katselut: 656 949

Raasepori

Istunnot 194 821 istuntoa

Kävijät 134 596 kävijää

Sivun katselut 609 800 katselua

Lohja

Istunnot:  152 151

Kävijät: 107 138

Sivun katselut: 394 882

Fiskars

178 648 istuntoa

122 460 kävijää

671 324 sivun katselua

Visit South Coast Finland

Istunnot 120 839

Kävijät 94 783

Sivun katselut 187 131

Äkkisältään voisi ajatella, että mitä isompi matkailukohde yöpymisten osalta, sitä enemmän kävijöitä nettisivuilla. Näin ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole. 

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko
Yöpymisiä 2016	334124	164985	68799	50098
Nettisivujen kävijät 2016	94783	107138	134596	139197
Yöpyjät per sivuillakävijät	3,5	1,5	0,5	0,4

(Siuntiolla ei ole omia matkailusivuja (matkailu osa kunnan sivustoa), joten siltä osin tilastoa ei ole saatavilla.)

Eli vaikka Lohjalla on selkeästi eniten yöpymisiä, ei se näy nettisivujen kävijämäärässä.

Tätä voi tietenkin tulkita monella tavalla. Joko Lohja konvertoi sivuilla kävijät poikkeuksellisen hyvin yöpyjiksi, tai sitten alueen matkailijat eivät käytä Lohjan matkailusivuja yhtä paljon kuin esim. Hangossa. Veikkaan jälkimmäistäJ

Matkailusivustoja käytetään toki hyvin eri tavoilla. Joissain kunnissa kunnan omat asukkaat käyttävät sivustoa ahkerasti ja joissain kunnissa sivut ovat ainoastaan matkailijoiden käytössä. Usein esim. tapahtumatiedot ovat parhaiten saatavilla juurikin matkailusivustolta.

Kysymys kuitenkin kuuluu, olisiko siitä jotain hyötyä, että alueen matkailusivustot yhdistettäisiin? Jos vaikka kaikki kävijät yhdistettäisiin yhden sivun alle, teoriassa kävijämäärä voisi olla puoli miljoonaa. Ja sitä määrää voisi myös kasvattaa tiiviimmällä yhteistyöllä. Toisaalta taas, olisiko sillä loppukädessä vaikutusta matkailijamääriin (suuntaan tai toiseen)?

Visit South Coast Finland

Lumon Visitsouthcoastfinland.fi sivujen osalta voidaan todeta, että kävijämäärät ovat kovin pienet, mutta toisaalta sivut on perustettu vasta pari vuotta sitten. Kun sivuilla ei aluksi ollut mitään verkkojalanjälkeä eikä brändillä tunnettuutta, on melko selkeää, että kävijöitäkään ei ole ollut vielä kovin paljon.

Vuonna 2017 tammi-heinäkuu välillä Lumon sivujen kävijöiden määrä on kuitenkin kasvanut 118 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon (41000 -> 89000). Eli kävijämäärä tullaan toivottavasti tuplaamaan vuoden 2017 aikana.

Asukasmäärän ja yöpymisten suhde

Katsotaan samalla ihan huvikseen, mikä on suhde asukkaiden määrän ja yöpymisten suhteen:

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko	Siuntio
Yöpymisiä 2016	334124	164985	68799	50098	50242
Väkiluku	90031	47146	28064	8638	6183
Matkailijoita per asukas	3,7	3,5	2,5	5,8	8,1

Kunnan kokoon suhteutettuna Siuntiossa on selkeästi eniten matkailijoita. Seuraavaksi eniten Hangossa ja sitten Raaseporissa. Inkoon luvut ovat niin pieniä, että ne eivät vaikuta lähes mitenkään kokonaisuuteen.

Koko Suomen vastaava luku on 3,7, eli tasan sama, kuin Länsi-Uudenmaan luku. Vertailun vuoksi esim. Lahdessa luku on 2,0, Turussa 4,1 ja Hämeenlinnassa 3,2.

Muut Suomen kunnat

Asukasluvut ja yöpymistilastot saa netistä muidenkin kuntien osalta, mutta verkkosivujen kävijämääriä ei netistä vapaasti löydy. Siksi haastankin kaikki julkiset matkailutoimijat julkaisemaan omien sivujen kävijämäärät. Näin voimme saada keskustelua aikaiseksi ja yhteistyötä taas askeleen eteenpäin.

Makkaran paistoa Kettukallion elämystilalla

Matkailuelinkeino vahvassa kasvussa

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 5.2.2016

Pienen notkahduksen jälkeen Länsi-Uudenmaan matkailussa taas positiivista kasvua. Matkailun kehitys näkyy lukujen lisäksi useissa alueelle tulleissa matkailupalkinnoissa. Panostukset matkailuun ovat olleet kannattavia.

Kansainvälistä ja kansallista kasvua

YK:n alainen World Tourism Organization julkaisi tammikuussa vuoden 2015 tilastoja. Globaalisti kansainväliset saapumiset nousivat jo 1,2 miljardiin. Kasvua edellisvuoteen oli 4 %, eli noin 50 miljoonaa matkailijaa enemmän matkusti maasta toiseen. Huomioitavaa on, että tämä luku ei sisällä kotimaan matkailua, joka on vielä paljon suurempaa.

Suomessa matkailu kasvaa keskimäärin 5 % vuosivauhtia. Kun otetaan huomioon, että kotimaisten matkailijoiden osuus on vieläkin yli 70 %, niin voidaan sanoa, että kasvupotentiaali on huima. Ulkomaisten matkailijoiden osuutta voidaan nostaa merkittävästi tulevaisuudessa.

Suomessa vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta on 4,4 miljardia. Ja kun matkailun merkittävyyttä mietitään, on hyvä muistaa, että matkailu on ainut vientiala, joka maksaa arvonlisäveron Suomeen.

Länsi-Uusimaa

Pienen notkahduksen jälkeen Länsi-Uudenmaan matkailu on päässyt jälleen vauhtiin. Vuoden 2015 osalta nähdään yöpymistilastot marraskuuhun asti. Niissä on kasvua lähes 10 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tämä on todella hieno suoritus, kun katsotaan talouden yleistilannetta.

Matkailun vahvuuksiin kuuluu, että se työllistää paljon ja monipuolisesti. Palvelukeskeinen ala työllistää niin huippuammattilaisia kuin työelämään pyrkiviä nuoriakin. Voidaan olla varmoja, että majoitustilastoista näkyvä kasvu on vetänyt imussaan monta pätevää työntekijää pois muuten yhä kasvavasta työttömien joukosta. Länsi-Uudenmaan matkailun infograafissa onkin tuotu esille, että matkailu on jo nyt Länsi-Uudenmaan työllistävin teollisuuden ala.

Panostukset matkailuun ovatkin vähitellen näkymässä positiivisena tekemisenä. Edellä mainittujen kasvulukujen lisäksi Länsi-Uudenmaan matkailualue on ollut vahvasti esillä viimeisten kuukausien aikana.

• Mustion Linna sai kunniamaininnan Hungry for Finland 2015 –ruokamatkailukilpailussa.
• Cafe Lauri valittiin vuoden 2015 parhaaksi kahvilaksi Pauligin toimesta.
• Paavolan tammi sijoittui kolmanneksi vuoden 2015 retkipaikka kisassa.
• Calliola tuli toiseksi Vuoden Hääyritys 2015 kilpailun Juhlatilat –kategoriassa Love me do –messuilla.
• Palkesin Splashes of Puujärvi sai kunniamaininnan Visit Finlandin Winrelax –kilpailussa tammikuussa 2016.
• Fiskars Village valittiin vuoden 2015 matkailukohteeksi matkamessuilla Matkailutoimittajien kilta ry:n toimesta.

Osatekijä tässä menestyksessä on varmasti se, että Länsi-Uudenmaan toimijat ovat valinneet Visit Finlandin Laatutonni –sertifikaatin alueelliseksi laadun edistämistyökaluksi. Länsi-Uusimaa on tällä hetkellä parhaiten edustettu koko Suomessa tässä Laatutonnin suorittaneiden joukossa.

Matkailua ei voi siirtää kiinaan

Matkailuala on siitäkin hyvä tulevaisuuden turvaaja, että ”matkailutehdasta” ei voi lakkauttaa. Matkailu koostuu sadoista toimijoista, eikä mikään ulkomainen toimija voi päättää, ettei Länsi-Uudenmaan matkailu tuota riittävästi – pistetään lappu luukulle.

Matkailutehdasta ei voi myöskään ulkoistaa Kiinaan. Matkailuyritykset ovat vahvoja paikallisia toimijoita, joissa toimivat yrittäjät toimivat usein synnyinseuduillaan ja osallistuvat vahvasti paikalliseen toimintaan. Lohjanjärven tai Hangon hiekkarannan siirtäminen Pekingiin lienee mahdotonta.

Matkailulla laaja vaikutus

Matkailulla ja siihen liittyvillä palveluliiketoiminnoilla on merkittävä rooli Länsi-Uudenmaan alueen elinkeinorakenteessa. Yritysten määrä, työllistävyys ja monia kanavia pitkin kertyvä matkailutulo n. 300 miljoonaa euroa vuodessa ovat erittäin tärkeitä alueen ympärivuotisia elävöittäjiä myös paikallisille asukkaille ja muiden toimialojen yrityksille. Palvelut, tapahtumat ja kohteet parantavat alueen imagoa ja houkuttelevat omalta osaltaan alueelle uusia muuttajia. Palveluja käyttävät monipuoliset kohderyhmät parantavat tarjontaa, aukioloja ja laatua.

Lähteet

WTO tiedote

Visit Finland

Länsi-Uudenmaan matkailun infograafi

Laatutonni

Matkailutulotutkimus

Visit Finlandin Finrelax ja Länsi-Uudenmaan matkailu

Hyvinvointimatkailu on TEMin uudessa Suomen matkailun

kasvun ja uudistumisen tiekartassa 2025 valittu yhdeksi kehitettäväksi kärkiteemaksi, muiden nyt käynnistyvien teemojen ollessa Finland Stopover sekä merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi.

Kaikki kolme teemaa ovat Länsi-Uudenmaan alueelle erittäin potentiaalisia.

• Olemme aivan lentoaseman kupeessa – puolen tunnin ajomatkan päässä aukeaa monipuolinen matkailutarjonta jota varten on nyt myös olemassa alueen veturiyritysten yhteinen yhteistyöverkosto, eli Lumo.
• Tammisaaren saaristo ja siellä sijaitseva kansallispuisto on juuri sitä ympäristöä, jota kansainvälisille asiakkaille kannattaa tarjota. Puhumattakaan Hangosta, Bengtskärin majakasta ja muusta tarjonnasta joka täydentää itse saaristotuotetta.
• Ja tietenkin hyvinvointimatkailu, jota alueen tuotetarjonta tukee erityisen hyvin.

Mitä hyvinvointimatkailu on?

Useimmiten ihmisille tulee mieleen kylpylät ja hoidot, kun puhutaan hyvinvointimatkailusta, wellnessistä tai wellbeingistä. Visit Finland on kuitenkin jo hyvä tovi sitten lähtenyt ajattelemaan asiaa hiukan toiselta kantilta. Suomalaiset kylpylät pärjäävät hyvin harvoin vaikkapa keski-Eurpooppalaisia kilpailijoitaan vastaan – tarjonta on turhan vaatimatonta. Sen sijaan hyvinvointimatkailu Suomessa painottuu enemmän luontoon, liikuntaan, hiljaisuuteen, lähiruokaan ja puhtauteen. Ja kuten kaikki tiedämme, luontoa ja hiljaisuutta täältä löytyy. Ja tietenkin se kaikkein ilmeisin ja suomalaisin juttu – sauna. (Visit Finlandin hyvinvointimatkailustrategia luettavissa täällä)

Miten Länsi-Uusimaa vastaa hyvinvointimatkailun haasteeseen?

Länsi-Uudeltamaalta löytyy hiljaisuutta. Itse asiassa Hanko on tuotteistanut hiljaisuutta jo pidempään. Mikä olisikaan rauhoittavampaa kuin talvisen pimeä Hanko upeine huviloineen ja tyrskyävineen merineen.

Liikuntaa on tarjolla erittäin monipuolisesti SE-Actionin melontatuotteista aina Kisakallion ja Kisakeskuksen laajoihin urheilu- ja liikuntapalveluihin.

Lähiruoka on yksi Länsi-Uudenmaan matkailun vahvuuksista. Mainitaan nyt vaikka Sjunbyn jäätelö, Rekolan panimo, Alitalon Viinitila, Delitukku tai Ravintola Origo. Tarjontaa kyllä on!

Luontoakin riittää, otetaan vaikkapa Karnaisten korpi tai Fiskarsin valtavat metsäalueet. Ja metsillä ei tietenkään tässä kohtaa tarkoiteta ”kartoittamatonta erämaata” vaan tuotteistettuja ja helposti lähestyttäviä luontotuotteita.

Saunojakin toki on, mutta sauna on tässä kokonaisuudessa se suurin haaste. Kyllä jokaisesta hotellista löytyy ”kuuma koppi ja ikkunaton pukuhuone”, mutta harvassa on pitkälle tuotteistetut saunaelämykset vihtoineen, hajusteineen ja muine tilpehööreineen. Hienojakin saunoja alueelta löytyy, mutta ne ovat usein tilaussaunoja ja näin ollen indismatkailijan ulottumattomissa.

Ja löytyyhän alueelta myös niitä "perinteisiä" kylpylöitäkin, kuten Siuntion Kylpylä ja Kylpylähotelli Päiväkumpu. Hankoon ollaan suunnittelemassa aivan uutta kylpylää

Miten Visit Finlandin hankkeeseen pääsee mukaan?

Tässä vaiheessa huhtikuuta asia on vielä avoin. Mutta kun kutsuja alkaa tulemaan, on Lumo ja Lumon yhteistyöyritykset varmasti kärppänä paikalla katsomassa miten 6,5 miljoonan euron potista pääsee maksimaalisesti osalliseksi. Valmiudet ovat Lumolla erittäin hyvät, onhan hyvinvointi nostettu yhdeksi alueen kärkiteemaksi!

Ps. Länsi-Uudellamaalla järjestetään kesäkuun alussa Lumon ja Visit Finlandin toimesta kansainvälistymiskoulutusta kahtena päivän. Tämä on tärkeää myös yllä mainittujen hankkeiden kannalta. Jos yritys haluaa mukaan Visit Finlandin toimenpiteisiin, täytyy sillä olla valmiudet lähteä kansainvälisille markkinoille. Sitä odotellessa voit tutstua Visit Finlandin kansainvälistymisoppaaseen.