Länsi-Uudenmaan matkailusivustojen kävijämäärät

Keväällä kävin hiukan läpi majoitus- ja matkailutulotilastoja Länsi-Uudenmaan alueelta. Tilastojen valossa matkailu on kasvanut verrattain mukavasti.

Kävimme alueen toimijoiden kanssa läpi myös nettisivujen (matkailusivujen) kävijämäärät.

Vuosi 2016

Hanko

Istunnot: 207 094

Kävijät: 139 197

Sivun katselut: 656 949

Raasepori

Istunnot 194 821 istuntoa

Kävijät 134 596 kävijää

Sivun katselut 609 800 katselua

Lohja

Istunnot:  152 151

Kävijät: 107 138

Sivun katselut: 394 882

Fiskars

178 648 istuntoa

122 460 kävijää

671 324 sivun katselua

Visit South Coast Finland

Istunnot 120 839

Kävijät 94 783

Sivun katselut 187 131

Äkkisältään voisi ajatella, että mitä isompi matkailukohde yöpymisten osalta, sitä enemmän kävijöitä nettisivuilla. Näin ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole. 

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko
Yöpymisiä 2016	334124	164985	68799	50098
Nettisivujen kävijät 2016	94783	107138	134596	139197
Yöpyjät per sivuillakävijät	3,5	1,5	0,5	0,4

(Siuntiolla ei ole omia matkailusivuja (matkailu osa kunnan sivustoa), joten siltä osin tilastoa ei ole saatavilla.)

Eli vaikka Lohjalla on selkeästi eniten yöpymisiä, ei se näy nettisivujen kävijämäärässä.

Tätä voi tietenkin tulkita monella tavalla. Joko Lohja konvertoi sivuilla kävijät poikkeuksellisen hyvin yöpyjiksi, tai sitten alueen matkailijat eivät käytä Lohjan matkailusivuja yhtä paljon kuin esim. Hangossa. Veikkaan jälkimmäistäJ

Matkailusivustoja käytetään toki hyvin eri tavoilla. Joissain kunnissa kunnan omat asukkaat käyttävät sivustoa ahkerasti ja joissain kunnissa sivut ovat ainoastaan matkailijoiden käytössä. Usein esim. tapahtumatiedot ovat parhaiten saatavilla juurikin matkailusivustolta.

Kysymys kuitenkin kuuluu, olisiko siitä jotain hyötyä, että alueen matkailusivustot yhdistettäisiin? Jos vaikka kaikki kävijät yhdistettäisiin yhden sivun alle, teoriassa kävijämäärä voisi olla puoli miljoonaa. Ja sitä määrää voisi myös kasvattaa tiiviimmällä yhteistyöllä. Toisaalta taas, olisiko sillä loppukädessä vaikutusta matkailijamääriin (suuntaan tai toiseen)?

Visit South Coast Finland

Lumon Visitsouthcoastfinland.fi sivujen osalta voidaan todeta, että kävijämäärät ovat kovin pienet, mutta toisaalta sivut on perustettu vasta pari vuotta sitten. Kun sivuilla ei aluksi ollut mitään verkkojalanjälkeä eikä brändillä tunnettuutta, on melko selkeää, että kävijöitäkään ei ole ollut vielä kovin paljon.

Vuonna 2017 tammi-heinäkuu välillä Lumon sivujen kävijöiden määrä on kuitenkin kasvanut 118 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan jaksoon (41000 -> 89000). Eli kävijämäärä tullaan toivottavasti tuplaamaan vuoden 2017 aikana.

Asukasmäärän ja yöpymisten suhde

Katsotaan samalla ihan huvikseen, mikä on suhde asukkaiden määrän ja yöpymisten suhteen:

	Länsi-Uusimaa	Lohja	Raasepori+Inkoo	Hanko	Siuntio
Yöpymisiä 2016	334124	164985	68799	50098	50242
Väkiluku	90031	47146	28064	8638	6183
Matkailijoita per asukas	3,7	3,5	2,5	5,8	8,1

Kunnan kokoon suhteutettuna Siuntiossa on selkeästi eniten matkailijoita. Seuraavaksi eniten Hangossa ja sitten Raaseporissa. Inkoon luvut ovat niin pieniä, että ne eivät vaikuta lähes mitenkään kokonaisuuteen.

Koko Suomen vastaava luku on 3,7, eli tasan sama, kuin Länsi-Uudenmaan luku. Vertailun vuoksi esim. Lahdessa luku on 2,0, Turussa 4,1 ja Hämeenlinnassa 3,2.

Muut Suomen kunnat

Asukasluvut ja yöpymistilastot saa netistä muidenkin kuntien osalta, mutta verkkosivujen kävijämääriä ei netistä vapaasti löydy. Siksi haastankin kaikki julkiset matkailutoimijat julkaisemaan omien sivujen kävijämäärät. Näin voimme saada keskustelua aikaiseksi ja yhteistyötä taas askeleen eteenpäin.

Makkaran paistoa Kettukallion elämystilalla

Kotiseuturakkaus ja matkailu

Kirjoitus julkaistu alunperin Lohjan saaristo -lehdessä kesäkuussa 2016

Suomessa on noin 313 kuntaa. Näiden kuntien asukkaista monet ovat varsin kriittisiä oman kotipitäjänsä toimintaa kohtaan. Milloin on koulutus hoidettu huonosti ja milloin terveydenhuolto tai infra. Mutta lähes aina asukkaat ovat kuitenkin ylpeitä omasta asuinalueestaan ja ovat myös valmiita suosittelemaan sitä ulkopaikkakuntalaisille. Näin on myös kuntaa johtavilla tapana toimia. Suomenniemeltä ei löydy kovinkaan montaa kuntaa, jotka eivät tavalla tai toisella panostaisi matkailuun. ”Meillä on puhdas luonto, hienot järvet ja kivoja patikointireittejä. Tervetuloa meille!”.

Tämä kotiseuturakkaus on yksi matkailun kehittämisen jarru. Tosiasia nimittäin on, että kaikissa kunnissa ei ole matkailullista vetovoimaa, saatikka resursseja sen vetovoiman kehittämiseksi. Kuitenkin voidaan samaan hengenvetoon todeta, että kaikilla on varmasti jokin houkutteleva matkailuvaltti – kalaisa järvi, vanha kirkko tai vaikkapa kaunis puu. Yksistään mikään näistä ei kuitenkaan houkuttele suuria määriä maksavia matkailuasiakkaita.

Näin ollen johtopäätös on, että matkailua kehitettäessä pitää heittää oma kotiseuturakkaus vähäksi aikaa nurkkaan ja astua asiakkaan saappaisiin. Miltä meidän alue näyttää asiakkaan silmin? Onko meillä ihan oikeasti houkuttelevampi tarjoama kuin naapurialueella (puhumattakaan naapurimaasta)?

Länsi-Uudellamaalla on otettu oikeita askelia tähän suuntaan. Alueen viisi kuntaa, Lohja, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Hanko, ovat yhteistyössä yritysten kanssa tehneet viimeiset pari vuotta koko Länsi-Uudenmaan kattavaa matkailumarkkinointia. Toimijana on Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy, joka on matkailuyritysten omistama, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Kuntarajat on unohdettu (kun ei asiakaskaan niistä välitä) ja matkailutarjonta on tuotu esille isommalla ja houkuttelevammalla tarjottimella. Lohjan saaristo on yksi upea tuote muiden Länsi-Uudenmaan helmien joukossa. Uskon vahvasti, että asiakas tulee mieluummin alueelle, jossa on tarjolla Hangon hiekkarannat, Tammisaaren vanha keskusta, Fiskars, Tytyri ja Lohjan saaristo, kuin alueelle, jossa on vain Lohjan saaristo.

Yhteistyö on sikälikin järkevää, että yhteisillä resursseilla saadaan paljon enemmän mölyä aikaiseksi maailmalla, kuin jos kaikki yritykset tai kunnat laittaisivat omat pienet markkinointirahansa maailmalle yksin. Yhdessä saamme siis enemmän näkyvyyttä ja houkuttelevamman kokonaisuuden – nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.

Lohjan saaristoseura on yksi Lumon omistajista ja näin ollen myös aktiivinen vaikuttaja tässä yhteistyössä. Tuloksia on syntynyt. Vuonna 2015 koko Suomen rekisteröidyt yöpymiset olivat 0,2 % pakkasella – osittain tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Länsi-Uudenmaan yöpymiset kasvoivat 8,8 %! Eli teimme keskiarvoa merkittävästi parempaa tulosta. Tämä on seurausta hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että oma välitön etu on siirretty syrjään ja katsottu kokonaisuutta ulkopuolelta.

Kotiseuturakkaus on kuitenkin hieno asia. Kun asiakas saapuu Lohjan saaristoon ja kokee vastaanottavan ja ystävällisen tunnelman – ja asukkaiden ylpeyden omasta kylästä – on kokemus varmasti ikimuistoinen. Hyvä työ näkyy myös kahdessa palkinnossa, jotka Lohjan saaristo on saanut. Lohjansaaren maisemat valittiin vuoden perinnemaisemaksi vuonna 2014 ja Paavola valittiin vuoden Uusmaalaiseksi kyläksi 2016.

Paljon onnea 100-vuotiaalle Lohjan Saaristo –seura ry:lle!

Jukka Punamäki

Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

Jukan katsaus vuoteen 2014

Kirjoitin tasan vuosi sitten yhteenvedon vuoden 2013 tapahtumista.

Vuosi on vierähtänyt ja nyt on taas aika koota vuoden tapahtumia yhteen.

Oma työni on jälleen pyörinyt pää-asiassa Lumon ympärillä. Saimme vuoden 2013 puolella matkailustrategian valmiiksi ja yli kaksikymmentä yritystä mukaan Lumon toimintaan. Alkuvuodesta 2014 listalla oli kuntien rahoituksen varmistaminen Lumolle - tosiasia kuitenkin oli, että alkuvaiheessa ilman kuntien rahoitusta homma saattaisi tyssätä kokonaan. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntien päättäjät totesivat matkailun ja ennen kaikkea alueellisen yhteistyön niin tärkeäksi, että rahoitusta irtosi 1 euro per kunnan asukas. Mukaan lähteneet kunnat olivat Hanko, Siuntio, Inkoo, Lohja, Raasepori.

Hankerahaa

Lumon toiminnassa on mukana useampi kunta ja laaja yritysverkko. Lumo on lisäksi voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Tämä mahdollistaa erittäin hyvin hankerahoituksen. On nimittäin niin, että julkisen hankerahoituksen myöntäjät suosivat useimmiten toimijoita, jotka toimivat kuntarajojen yli, ovat kontaktissa elinkeinon kanssa ja tuovat hankkeeseen omaa rahaa. Nämä elementit olivat kunnossa ja kun Lumon suunnitelmat menivät yksiin Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahan ehtojen kanssa, niin Lumo saikin 50 000 euron tuen omien toimintojensa käynnistämiseksi.

Lumo oli toukokuuhun mennessä siis varmistanut rahoituksen viideltä kunnalta, Uudenmaan liitolta sekä 25 yritykseltä. Lumo käynnisti toimintansa virallisesti 1.5. ja allekirjoittanut aloitti Lumon palkkalistoilla projektikoordinaattorina 1.8.2014.

Brändi ja markkinointistrategia

Syksy on mennyt käytännössä hankkeeseen kirjoitettujen toimenpiteiden tekemiseen, näistä tietenkin tärkeimpänä Länsi-Uudenmaan matkailubrändin rakentaminen ja sen pohjalta markkinointistrategian ja toimenpidesuunnitelman tekeminen. Lisäksi syksyn aikana järjestettiin useita koulutuksia. Lumo järjesti viisi matkailun sähköisen liiketoiminnan koulutusta, yhden Venäjän-markkinoille ja yhden Green Start –koulutuksen. Lisäksi Lumon yritysten sähköinen näkyvyys auditoitiin. Syksyllä oli ainakin 16 eri Lumon järjestämää tilaisuutta.


Lisäksi järjestettiin muutamia tutustumisretkiä alueelle, teemoina Länsi-Uudenmaan ruoka, joulumarkkinat ja Matkailun edistämiskeskuksen Road Show.

Kaikki toimenpiteet on pitänyt kilpailuttaa kun kyseessä on julkinen raha. Kilpailutuksia tehtiin yhteensä ainakin 12 kappaletta. Lisäksi järjestettiin osakeanti ja Lumolla onkin tällä hetkellä omistajina 9 alueen matkailuyritystä.

Hitaasti kiiruhtaen

Lumon projektikoordinaattorin on myönnettävä, että asiat olisivat voineet edetä nopeamminkin. Toisaalta, kun osallistat mukaan näin suuren toimijajoukon, ei se mitenkään voi olla kovin nopeaa. Jos voisin itse tehdä kaikki päätökset ilman muita ja ilman kilpailutuksia, olisi Lumo jo paljon pidemmällä. Mutta koska Lumossa on nimenomaan kysymys yhteistyöstä, vie kaikki oman aikansa. Ja kun käytetään julkista rahaa, on läpinäkyvyys ja rahojen oikeanlainen käyttö varmistettava.

Nyt työn alla on nettisivut ja ensi vuoden tarkemmat suunnitelmat. Ensi vuoden alussa meillä on sitten valmis nettisivusto, jonka avulla voimme lähteä valloittamaan maailmaa.

Vaikka Lumo käynnistää markkinointitoimenpiteet toden teolla ensi vuoden alussa, on siltikin kaikkein tärkeintä yritysten oma toiminta; matkailutuotteiden tuotteistaminen, oman sähköisen näkyvyyden hiominen täyteen iskuun ja omien kansainvälistymiseen liittyvien asioiden kuntoon laittaminen. Matkailu on erittäin haastava ja monisyinen ala.

Työt ovat vasta alussa.

Hyvää joulua kaikille Lumon yhteistyökumppaneille!

Jukka