Matkailun edistämiskeskuksen 40-vuotisvastaanotolla oli vieraana Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Arvoisalle ministerille esitettiin matkailualan toimijoita usein askarruttanut kysymys – miksi Suomessa ei ole matkailuministeriä? Ministerin vastaus kuului vapaasti referoiden suurin piirtein näin: "No, samalla voitaisiin kysyä miksi ei ole peliministeriä."
Vastaus: Matkailuala on 66 kertaa isompi ala kuin peliala. Matkailu on isompi kuin maa- ja metsätalous, pankkisektori tai elintarviketeollisuus. Valtion veroista ja veroluonteisista maksuista 5,4 prosenttia on peräisin matkailualalta. Ja jos olette seuranneet maailman menoa viimeisten vuosien aikana, olette varmasti huomanneet, että talouskasvu ei ole ollut kovin ihmeellistä – Suomen bkt:n kasvu välillä 2007-2011 on ollut vähän päälle 3 %.
Matkailutulon kasvu vastaavana aikana on ollut 26%.
Kyseiset luvut löytyy TEM:in sivuilta. Vaikka kasvuluvut ovat olleet hurjia, on potentiaali vielä hurjempi. Matkailun osuus Suomen BKT:sta on 2,8 % kun globaalisti se on 5 % (UNWTO.org) Eli Suomi ei ole edes vielä maailman keskiarvossa – saatikka sen yli.
Se mikä ennen kaikkea tekee matkailusta erinomaisen alan - erityisesti nyt - on sen työllistävä vaikutus. Matkailu on työvoimaintensiivinen ala, ja se työllistää myös vähemmän koulutettuja ihmisiä.
Arvoisa Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri, eikö näillä luvuilla jo ansaita oma ministeri?
Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy
tiistai 11. kesäkuuta 2013
torstai 6. kesäkuuta 2013
Strategioista
Strategia, eli
suunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi, mielellään kilpailijoita paremmin
 |
| Gullö Gård kukkaloistoa |
Kun strategiaa lähdetään tekemään, kuulee hyvin usein,
että taas tehdään strategiaa joka ei kuitenkaan johda mihinkään - jää vain
kirjahyllyyn pölyttymään. Syitä tähän on:
- Strategian on tehnyt sellaiset tahot joita
suunnitelma ei varsinaisesti koske (esim. matkailualueen katto-organisaation
virkamiehet tekee strategian joka koskee yrittäjien liiketoiminnan
kehittämistä)
- Strategian tavoitteena on näyttää mahdollisimman
hienolta – 150 sivua, vaikeita sanoja ja monimutkaisia prosesseja. Kuka tänä
päivänä kerkeää sellaiseen syventyä?
- Strategia on itsessään hyvä, mutta sen
toteuttamiseen ei ole varattu resursseja tai ylipäätään strategian
valmistumisen jälkeiseen aikaan ei ole kiinnitetty huomiota
Strategioiden yksi keskeinen ongelma on myös se, että
maailma muuttuu nykyään hyvin nopeasti. Muodikas seminaareissa puhuja, Anssi
Tuulenmäki, kertookin siitä, että sen sijaan, että suunnitellaan ja
suunnitellaan, pitäisi kokeilla ja kokeilla. Toimijoiden pitäisi olla ketteriä
ja kokeilla – eikä pelätä epäonnistumista. Anssi jakaakin ”lupa epäonnistua” passiaJ. Kannattaakin muuten
käydä katsomassa Anssin esitys Youtubessa – erittäin mielenkiintoinen ja
inspiroiva esitys.
Länsi-Uudenmaan
matkailustrategia
Länsi-Uudenmaan matkailustrategian osalta näihin asioihin
on pyritty vastaamaan.
- Strategiatyössä on ollut erittäin vahva
yrittäjävetoisuus. Työryhmässä on ollut 9 yrittäjää, 3 kuntien ja kaksi Novagon
edustajaa. Lisäksi eri vaikuttamiskanavia seminaareista someen on ollut useita.
- Strategian ydinviesti on tiivistetty 3-4 sivuun –
ja nekin melko ”löyhiä”, joskin täynnä asiaa.
- Strategiaprosessia seuraa automaattisesti
työryhmätyöskentely, jossa alueen yrittäjät pistävät suunnitelmat käytäntöön
yhdessä julkisen sektorin kanssa. Strategia on hyväksytty seitsemässä alueen
kunnassa, joten myös poliittinen tahtotila strategian toteutumiseksi on
varmistettu.
Näistäkin seikoista huolimatta on riski, että strategia
jää hyllyyn. Siksi strategian valmistuttua pyritään panostamaan tiedottamiseen.
Yksi merkittävä syy strategian unohtamiseen on nimittäin juuri se, että kukaan
ei jaksa lukea tylsää paperia – vaikka tahtotilaa olisikin. Länsi-Uudenmaan
matkailustrategia onkin tuotettu eri muotoihin – videona, power pointtina,
äänitiedostona, räppinä sekä pdf tiedostona. Nämä kaikki tulevat olemaan saatavilla
eri sähköisissä medioissa Youtubesta Slideshareen. Tavoitteena on saada
mahdollisimman moni sisäistämään strategian sisällöt ja innostumaan
yhteistyöstä.
Loppujen lopuksi tämäkin blogikirjoitus tähtää siihen,
että saisimme laajan yhteistyön tuloksena yhdessä enemmän kuin yksin. Matkailustrategia
on työkalu tätä varten. Ja ihan lopuksi kysymys on toimijoiden omasta
aktiivisuudesta – oman ajan uhraamisesta.
- Länsi-Uudenmaan matkailustrategian virallinen julkistaminen 18.6.2013
- Strategian valmistumisprosessia on voinut seurata ja kommentoida osoitteessa www.lansi.fi/lansiuudenmaanmatkailu
- Länsi-Uudenmaan matkailustrategian virallinen julkistaminen 18.6.2013
- Strategian valmistumisprosessia on voinut seurata ja kommentoida osoitteessa www.lansi.fi/lansiuudenmaanmatkailu
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Matkailupalvelujen tuotteistaminen venäläisille keisarillisin keinoin
Tähän asti venäläiset matkailijat ovat pudonneet syliimme ilman, että sen eteen on juurikaan erityisesti ponnisteltu. Kasvun ei kuitenkaan voi odottaa tapahtuvan pelkän maantieteen turvin. Mitä näiden venäläisten suhteen sitten oikein pitäisi tehdä? Käännetään nettisivut ja ruokalistat venäjäksi ja odotellaan?
Tätä kirjoittaessani on Matkailun edistämiskeskuksen kanssa toteutettu venäläisten matkailijoiden vierailu Länsi-Uudellamaalla juuri päättynyt. Alueellisen matkailustrategian ensimmäinen versio on julkaistu hiljattain, ja siinä venäläiset on ruotsalaisten ohella nostettu tärkeimmäksi ulkomaiseksi kohderyhmäksi. Yle uutisoi alkuvuodesta, että venäläisten matkailijoiden virta jatkuu vuolaana. MEK kertoo, että Suomi oli v. 2012 venäläisten suosituin matkakohde. Tilaa kasvulle kuitenkin on. Mutta on virhe ajatella, että venäläinen tulee automaattisesti uudestaan.
Tuotteista palvelusi venäläiselle kiinnostavaksi
Kun lähdetään tavoittelemaan ulkomaisia asiakkaita, liian usein tyydytään ratkaisuun, jossa olemassa olevat materiaalit käännetään vaaditulle kielelle ilman, että aineistoa saati tuotetta on lainkaan työstetty juuri kyseistä kohderyhmää palvelevaksi. Mekaanisen kääntämisen sijaan olisi syytä uhrata ajatus sille, miten omaa palvelua tulisi kehittää, jotta se vastaisi tavoitellun asiakasryhmän eli tässä tapauksessa venäläisen matkailijan tarpeisiin. Aloitetaan siis tuotteistaminen, eli luodaan uusia tai kehitetään olemassa olevia palveluita siten, että ne paketoidaan tiettyä asiakasryhmää varten. Kun palveluvalikoima on luotu, siitä tulisi kertoa tavalla, joka on tiedon vastaanottajalle ymmärrettävä ja kiinnostava.
Matkailupalvelun tuotteistamista venäläisille voi lähestyä esimerkiksi tutkimalla alueen venäläiseen historiaan ja kulttuuriin liittyviä paikkoja, henkilöitä ja tapahtumia. Omastakin kokemuksestamme tiedämme, että matkustaessaan Viipuriin suomalainen on kiinnostunut näkemään juuri Alvar Aallon suunnitteleman kirjastorakennuksen. Vieraassa maassa omaan kulttuuriimme ja historiaamme liittyvät kohteet tuntuvat meistä läheisiltä ja siksi kiinnostavilta.
Löydä venäläistä koskettavat tarinat, opettele tärkeät sanat
Esimerkiksi Raaseporiin liittyviä kiehtovia tarinoita löytyy Venäjän toiseksi viimeisen keisariparin kesäisistä matkoista suomalaiseen saaristoon. Tuotteistamalla voisi siis tarjota vaikka keisarillisen saaristokierroksen Aleksanteri III:n jäljissä. Venäläistä varmasti sykähdyttäisivät kertomukset siitä, miten Aleksanteri III ja puolisonsa Maria Fjodorovna kesälomillaan poikkesivat keisarillisella jahdillaan Tsarevnalla Barösundissa, Tammisaaressa ja Hangossa. Keisarinna, joka oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar, hurmasi suomenruotsalaisia juttelemalla heille tuttavallisesti ruotsiksi. Dagmar kävi mielellään ostoksilla Tammisaaressa, ja hänen mukaansa nimetty lähde satumaisessa metsässä Lähdelahdessa oli keisarinnalle erityisen rakas paikka. Entä miltä kuulostaa keisariparin päiväretki junalla Hangosta Tammisaareen, josta matka jatkuisi Dagmariksi nimetyllä purrella Pohjankuruun ja edelleen hevosrattailla Fiskariin, kuten tapahtui kesäkuussa 1876? Matkalla voisi kertoa vaikka siitä, miten keisarilliset vieraat olivat niin ihastuksissaan Pohjankurun seudusta, että olivat jopa halukkaita ostamaan Åminnen tilan kesäpaikakseen. Näistä ja muista kiinnostavista keisarillisista yhtymäkohdista suomalaisiin kohteisiin voi lukea Jorma ja Päivi Tuomi-Nikulan kirjoittamasta kirjasta Keisarit kesälomalla Suomessa.
Historiaan ja kulttuuriin tutustumisen lisäksi kehotan opiskelemaan kieltä edes muutaman lauseen verran. Venäjällä on suotta maine erityisen vaikeana kielenä. Tämän selityksen kumoamiseksi suosittelen lämpimästi lukemaan Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Arto Mustajoen v. 2012 Tieto-Finlandia-ehdokkaana olleen kirjan Kevyt kosketus venäjän kieleen. Matkailijan ilahduttamiseksi ja palvelemiseksi kieliopin koukeroiden opiskelu ei ole lainkaan välttämätöntä. Jo muutamalla lauseella voi saada ennen kaikkea välitettyä tunteen, että venäläinen vieras on tärkeä.
Palveluksessanne, arvon matkailija
Lehtori Eva Holmberg Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta kirjoitti helmikuussa tässä blogissa siitä, minkälaiset yritykset kuuluvat matkailusektorille. Heittäisinkin haasteen eteenpäin ja kysyisin, mikä toimija alueella ei sille kuuluisi? Venäläisen matkailijan auto voi tarvita korjausta, hän saattaa joutua lääkäriin tai hän voisi haluta käydä kampaajalla. Kuka tahansa meistä voi kohdata kadulla tietä etsivän tai apua tarvitsevan matkailijan. Raaseporin seutukunta nimettiin syyskuussa 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Nyt viimeistään on aiheellista jokaisen kuntalaisen nähdä venäläinen matkailija asiakkaana, joka tuo hänen kotiseudulleen elintärkeitä tuloja silloinkin, kun tämä poikkeaa keskusta-alueelta hiljaiselle rannalle tai kallion notkelmalle. Onko ilmapiiri valmis alueen palveluiden tuotteistamiseksi venäläisille?
Kun matkailija on kokenut saaneensa suorastaan keisarillisen elämyksen, voimme saada hänet suosittelemaan samaa muillekin ja palaamaan myös muista kuin maantieteestä johtuvasta syistä. Hänen Facebook-sivulleen ilmestyy matkasta kertova kuva-albumi, joka sisältää arvokkaan paikkatiedon. Hänen blogistaan löytyy Länsi-Uudellemaalle vievä kuvakertomus. Siinä oleva rahanarvoinen linkki vie matkalla kohdatun palveluntarjoajan sivulle, jonka luo bloggaajan Pinterest-seuraajat päätyvät. Tämä kun tapahtuu uudestaan ja uudestaan, seuraavillakin sukupolvilla on varaa tähän idylliseen rannikkoseudun eloomme.
Larissa Rima
FM, venäjän kieli ja kirjallisuus
Yrittäjä, markkinointiviestinnän suunnittelija
www.lara-x.fi
larissa.rima@lara-x.fi
Puh. +358 400 581521
Tätä kirjoittaessani on Matkailun edistämiskeskuksen kanssa toteutettu venäläisten matkailijoiden vierailu Länsi-Uudellamaalla juuri päättynyt. Alueellisen matkailustrategian ensimmäinen versio on julkaistu hiljattain, ja siinä venäläiset on ruotsalaisten ohella nostettu tärkeimmäksi ulkomaiseksi kohderyhmäksi. Yle uutisoi alkuvuodesta, että venäläisten matkailijoiden virta jatkuu vuolaana. MEK kertoo, että Suomi oli v. 2012 venäläisten suosituin matkakohde. Tilaa kasvulle kuitenkin on. Mutta on virhe ajatella, että venäläinen tulee automaattisesti uudestaan.
Tuotteista palvelusi venäläiselle kiinnostavaksi
Kun lähdetään tavoittelemaan ulkomaisia asiakkaita, liian usein tyydytään ratkaisuun, jossa olemassa olevat materiaalit käännetään vaaditulle kielelle ilman, että aineistoa saati tuotetta on lainkaan työstetty juuri kyseistä kohderyhmää palvelevaksi. Mekaanisen kääntämisen sijaan olisi syytä uhrata ajatus sille, miten omaa palvelua tulisi kehittää, jotta se vastaisi tavoitellun asiakasryhmän eli tässä tapauksessa venäläisen matkailijan tarpeisiin. Aloitetaan siis tuotteistaminen, eli luodaan uusia tai kehitetään olemassa olevia palveluita siten, että ne paketoidaan tiettyä asiakasryhmää varten. Kun palveluvalikoima on luotu, siitä tulisi kertoa tavalla, joka on tiedon vastaanottajalle ymmärrettävä ja kiinnostava.
Matkailupalvelun tuotteistamista venäläisille voi lähestyä esimerkiksi tutkimalla alueen venäläiseen historiaan ja kulttuuriin liittyviä paikkoja, henkilöitä ja tapahtumia. Omastakin kokemuksestamme tiedämme, että matkustaessaan Viipuriin suomalainen on kiinnostunut näkemään juuri Alvar Aallon suunnitteleman kirjastorakennuksen. Vieraassa maassa omaan kulttuuriimme ja historiaamme liittyvät kohteet tuntuvat meistä läheisiltä ja siksi kiinnostavilta.
Löydä venäläistä koskettavat tarinat, opettele tärkeät sanat
Esimerkiksi Raaseporiin liittyviä kiehtovia tarinoita löytyy Venäjän toiseksi viimeisen keisariparin kesäisistä matkoista suomalaiseen saaristoon. Tuotteistamalla voisi siis tarjota vaikka keisarillisen saaristokierroksen Aleksanteri III:n jäljissä. Venäläistä varmasti sykähdyttäisivät kertomukset siitä, miten Aleksanteri III ja puolisonsa Maria Fjodorovna kesälomillaan poikkesivat keisarillisella jahdillaan Tsarevnalla Barösundissa, Tammisaaressa ja Hangossa. Keisarinna, joka oli syntyjään Tanskan prinsessa Dagmar, hurmasi suomenruotsalaisia juttelemalla heille tuttavallisesti ruotsiksi. Dagmar kävi mielellään ostoksilla Tammisaaressa, ja hänen mukaansa nimetty lähde satumaisessa metsässä Lähdelahdessa oli keisarinnalle erityisen rakas paikka. Entä miltä kuulostaa keisariparin päiväretki junalla Hangosta Tammisaareen, josta matka jatkuisi Dagmariksi nimetyllä purrella Pohjankuruun ja edelleen hevosrattailla Fiskariin, kuten tapahtui kesäkuussa 1876? Matkalla voisi kertoa vaikka siitä, miten keisarilliset vieraat olivat niin ihastuksissaan Pohjankurun seudusta, että olivat jopa halukkaita ostamaan Åminnen tilan kesäpaikakseen. Näistä ja muista kiinnostavista keisarillisista yhtymäkohdista suomalaisiin kohteisiin voi lukea Jorma ja Päivi Tuomi-Nikulan kirjoittamasta kirjasta Keisarit kesälomalla Suomessa.
Historiaan ja kulttuuriin tutustumisen lisäksi kehotan opiskelemaan kieltä edes muutaman lauseen verran. Venäjällä on suotta maine erityisen vaikeana kielenä. Tämän selityksen kumoamiseksi suosittelen lämpimästi lukemaan Helsingin yliopiston venäjän kielen professori Arto Mustajoen v. 2012 Tieto-Finlandia-ehdokkaana olleen kirjan Kevyt kosketus venäjän kieleen. Matkailijan ilahduttamiseksi ja palvelemiseksi kieliopin koukeroiden opiskelu ei ole lainkaan välttämätöntä. Jo muutamalla lauseella voi saada ennen kaikkea välitettyä tunteen, että venäläinen vieras on tärkeä.
Palveluksessanne, arvon matkailija
Lehtori Eva Holmberg Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta kirjoitti helmikuussa tässä blogissa siitä, minkälaiset yritykset kuuluvat matkailusektorille. Heittäisinkin haasteen eteenpäin ja kysyisin, mikä toimija alueella ei sille kuuluisi? Venäläisen matkailijan auto voi tarvita korjausta, hän saattaa joutua lääkäriin tai hän voisi haluta käydä kampaajalla. Kuka tahansa meistä voi kohdata kadulla tietä etsivän tai apua tarvitsevan matkailijan. Raaseporin seutukunta nimettiin syyskuussa 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Nyt viimeistään on aiheellista jokaisen kuntalaisen nähdä venäläinen matkailija asiakkaana, joka tuo hänen kotiseudulleen elintärkeitä tuloja silloinkin, kun tämä poikkeaa keskusta-alueelta hiljaiselle rannalle tai kallion notkelmalle. Onko ilmapiiri valmis alueen palveluiden tuotteistamiseksi venäläisille?
Kun matkailija on kokenut saaneensa suorastaan keisarillisen elämyksen, voimme saada hänet suosittelemaan samaa muillekin ja palaamaan myös muista kuin maantieteestä johtuvasta syistä. Hänen Facebook-sivulleen ilmestyy matkasta kertova kuva-albumi, joka sisältää arvokkaan paikkatiedon. Hänen blogistaan löytyy Länsi-Uudellemaalle vievä kuvakertomus. Siinä oleva rahanarvoinen linkki vie matkalla kohdatun palveluntarjoajan sivulle, jonka luo bloggaajan Pinterest-seuraajat päätyvät. Tämä kun tapahtuu uudestaan ja uudestaan, seuraavillakin sukupolvilla on varaa tähän idylliseen rannikkoseudun eloomme.
Larissa Rima
FM, venäjän kieli ja kirjallisuus
Yrittäjä, markkinointiviestinnän suunnittelija
www.lara-x.fi
larissa.rima@lara-x.fi
Puh. +358 400 581521
tiistai 12. helmikuuta 2013
Länsi-Uudenmaan matkailun yhteinen nimi
Matkailustrategiatyöryhmä on työstänyt vision, teemojen
ja strategisten painopistealueiden lisäksi myös koko alueen yhteistä nimeä.
Mikä on se nimi, jolla esiinnytään matkamessuilla, joka on esitteen kannessa
tai on alueen matkailun nettisivujen osoite?
Nimivaihtoehtoja
Tässä listaa muutamista vaihtoehdoista joita on
pyöritelty:
-
South Point Finland
-
Länsi.fi
-
West Uusimaa
-
Go West Uusimaa
-
Best of Finland
-
Ruukki Finland
-
South Coast Finland
-
Enjoy
the best of West Uusimaa
-
Visit
South Finland
-
South
Finland
Näistä strategiaryhmä on valinnut viimeisen ja sen
mahdolliset variaatiot.
Nimeä ei ole vielä
lopullisesti valittu
Strategiaa tehdään yhdessä koko elinkeinon kanssa – tämä siis
koskee todennäköisesti myös juuri sinua. Mikä sinun mielestäsi on paras vaihtoehto?
Kirjoita oma ehdotuksesi alla olevaan kommentontilaatikkoon tai
Facebooksivuillemme.
Tutustu länsi.fi sivuilla matkailustrategian ensimmäiseen versioon ja kommentoi!
Blogipostauksen kuva Pekka Vainio
maanantai 11. helmikuuta 2013
Vilka företag hör till turismindustrin?
Vilka företag kan klassificeras som turistföretag? När är företag som driver t.ex. restaurangverksamhet, detaljhandel eller golfbanor turistföretag?
Är definitionen av vilka företag som verkar inom turismen en fråga om identitet? Hus skapas i så fall den identiteten? Är det så att de företag som dagligen säljer tjänster till turister utvecklas till ”turistföretag”? Eller har definitionen av turistföretag att göra med hur stor andel av företagets omsättning som skapas genom att turisterna köper företagets tjänster? Är det då möjligt att säga att t.ex. företag som får minst femtio procent av sin omsättning från turismen skall klassificeras som turistföretag?
Frågeställningen om vilka företag och branscher som bör räknas som turistföretag är viktig att begrunda på kommunal och regional nivå vid planering och beslutfattande om frågor som påverkar turisternas intresse för området. Så gott som alla sektorer inom ekonomin så drar nytta av turismen, direkt eller indirekt. Inom områden som Nyland så är det förutom traditionella turistföretag inom transport-, hotell- och restaurangbranschen främst detaljhandeln, aktivitetsföretag som golfbanor och servicestationer som erhåller en betydande del av sin omsättning från turism. Inom de här branscherna så bidrar turismen därmed också till betydande sysselsättning.
Inom det av den Europeiska Regionala Utvecklingsfonden finansierade TouNet-projektet görs för tillfället en omfattande utredning över turismens ekonomiska betydelse i Nyland 2013. Undersökningen kommer att ge en uppskattning av hur stor betydelse turismen har både för traditionella och mindre traditionella turismbranscher. Det är viktigt både för turismnäringen och politiska beslutsfattare att få en ökad förståelse för hur mångfasetterade påverkningar turisterna har på ett områdets ekonomi. Vidare kommer undersökningen identifiera de viktigaste turistgruppernas i området ur ekonomisk synvinkel. Utanför huvudstadsregionen så är det troligtvis turister som övernattar i sina egna fritidshus samt hos släkt och vänner som är de största turistgrupperna och som också skapar de största turisminkomsterna för de regionala företagen. Det här betyder att de här turistgrupperna bör beaktas då man utvecklar och marknadsför existerande och nya tjänster.
I höst som kommer de preliminära resultaten från undersökningen som kan ses som en direkt på de undersökningar som gjordes i Västra Nyland 2009 och i dåvarande Östra Nyland 2010. Personer som är intresserade av att veta mera om undersökningen kan gärna kontakta projektledare Eva Holmberg, lektor i turismen vid HAAGA-HELIA Yrkeshögskola.
Hälsningar, Eva Holmberg (epost: eva.holmberg@haaga-helia.fi; te. 040-5473178)
Är definitionen av vilka företag som verkar inom turismen en fråga om identitet? Hus skapas i så fall den identiteten? Är det så att de företag som dagligen säljer tjänster till turister utvecklas till ”turistföretag”? Eller har definitionen av turistföretag att göra med hur stor andel av företagets omsättning som skapas genom att turisterna köper företagets tjänster? Är det då möjligt att säga att t.ex. företag som får minst femtio procent av sin omsättning från turismen skall klassificeras som turistföretag?
Frågeställningen om vilka företag och branscher som bör räknas som turistföretag är viktig att begrunda på kommunal och regional nivå vid planering och beslutfattande om frågor som påverkar turisternas intresse för området. Så gott som alla sektorer inom ekonomin så drar nytta av turismen, direkt eller indirekt. Inom områden som Nyland så är det förutom traditionella turistföretag inom transport-, hotell- och restaurangbranschen främst detaljhandeln, aktivitetsföretag som golfbanor och servicestationer som erhåller en betydande del av sin omsättning från turism. Inom de här branscherna så bidrar turismen därmed också till betydande sysselsättning.
Inom det av den Europeiska Regionala Utvecklingsfonden finansierade TouNet-projektet görs för tillfället en omfattande utredning över turismens ekonomiska betydelse i Nyland 2013. Undersökningen kommer att ge en uppskattning av hur stor betydelse turismen har både för traditionella och mindre traditionella turismbranscher. Det är viktigt både för turismnäringen och politiska beslutsfattare att få en ökad förståelse för hur mångfasetterade påverkningar turisterna har på ett områdets ekonomi. Vidare kommer undersökningen identifiera de viktigaste turistgruppernas i området ur ekonomisk synvinkel. Utanför huvudstadsregionen så är det troligtvis turister som övernattar i sina egna fritidshus samt hos släkt och vänner som är de största turistgrupperna och som också skapar de största turisminkomsterna för de regionala företagen. Det här betyder att de här turistgrupperna bör beaktas då man utvecklar och marknadsför existerande och nya tjänster.
I höst som kommer de preliminära resultaten från undersökningen som kan ses som en direkt på de undersökningar som gjordes i Västra Nyland 2009 och i dåvarande Östra Nyland 2010. Personer som är intresserade av att veta mera om undersökningen kan gärna kontakta projektledare Eva Holmberg, lektor i turismen vid HAAGA-HELIA Yrkeshögskola.
Hälsningar, Eva Holmberg (epost: eva.holmberg@haaga-helia.fi; te. 040-5473178)
tiistai 29. tammikuuta 2013
Osaava henkilöstö matkailun kilpailuvalttina
Länsi-Uudenmaan matkailun kehittämisessä on nyt hyvä draivi päällä. Mielestäni on otettu merkittävät ensiaskeleet siihen, että alueemme matkailualan toimijat aidosti yrittävät ja ymmärtävät verkostoitua keskenään. TouNet hankkeen mahdollistamana Novago Yrityskehitys Oy on lähtenyt”täysillä” mukaan kehittämään alueellista matkailuamme.
Matkailu kasvaa maailmanlaajuisesti
Mielestäni Novagon Jukka Punamäki tiivisti matkailun, ja siis myös Läntisen Uudenmaan matkailua aiemassa blogissaan upeasti. Hän totesi mm. seuraavaa:
- Matkailun työpaikkoja ei voi ulkoistaa Aasiaan
- Matkailu lähtisi merkittävään kasvuun jo verrattain pienillä panostuksilla esim. markkinointiin tai saavutettavuuteen
- Matkailuala on Suomessa aliarvostettu. Tästä voidaan osaltaan syyttää itse matkailualaa… ala on pirstaloitunut pieniin osiin. ….yhteistyö ja yhteisen äänen löytyminen on ollut vaikeaa. Nyt ainakin Länsi-Uudellamaalla ollaan ottamassa askelta eteenpäin tämän asian suhteen
- Matkailun työpaikkoja ei voi ulkoistaa Aasiaan
- Matkailu lähtisi merkittävään kasvuun jo verrattain pienillä panostuksilla esim. markkinointiin tai saavutettavuuteen
- Matkailuala on Suomessa aliarvostettu. Tästä voidaan osaltaan syyttää itse matkailualaa… ala on pirstaloitunut pieniin osiin. ….yhteistyö ja yhteisen äänen löytyminen on ollut vaikeaa. Nyt ainakin Länsi-Uudellamaalla ollaan ottamassa askelta eteenpäin tämän asian suhteen
TouNet hanke on ainutlaatuinen alueemme matkailun kehittämisen kannalta. Ainutlaatuinen siksi, että vihdoin alueemme matkailualan yrittäjät saavat veloituksetonta apua ja tukea kaikille yhteisten tavoitteiden löytämiseksi. Hankkeen myötä on synnytetty mm. oma alueellinen strategiatyöryhmä. Strategiatyöryhmän tavoitteiden määrittelyn jälkeen siirrytään niiden kehittämiseen, markkinointiin yms. Kaikki mukana olevat yritykset tulevat varmasti toteamaan hankkeen tuomat hyödyt oman yrityksen kassavirtaa seuraamalla.
Unelmaa ja haihattelua – vaiko totta? Jokainen matkailuyritys päättää luonnollisesti itse lähteäkö mukaan vai ei. Itseäni 26 vuotta business-elämässä mukana olleena hämmästyttää, jos joku ei halua lähteä mukaan lähes veloituksettomaan, kaikkia matkailualan yrityksiä kehittävään projektiin. Lähtiessään mukaan ensimmäisiä hankkeeseen liittyviä asioita on se, että sitoutuu analyyttisesti miettimään omaa ja henkilöstön osaamista. Tarvitsemmeko lisää koulutusta? Kannattaako panostaa lyhyen – ja ennen kaikkea keskipitkän aikajänteen, liiketoimintastrategian ja henkilöstön kehittämisen kannalta oikeisiin asioihin? Lainsäädännöllisestikin yritykset ovat sitoutuneet tietyiltä osin henkilöstön osaamisen jatkuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen.
Matkailun vastuullisuuden kehittäminen
Matkailu kasvaa, sen merkitys kasvaa. Oletteko valmiita vastaamaan näihin haasteisiin? Kehittyvän matkailun haasteet edellyttävät peruslähtökohdiltaan seuraavia asioita, joita ilman ei pärjää
- henkilöstön jatkuva kouluttaminen/kehittäminen
- taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen vaikutuksen huomioon ottaminen
- alueen paikallisuuden korostaminen
- lähialueella toimivien yritysten välinen yhteistyö matkailussa ja kaikessa muussa liiketoiminnassa
- henkilöstön jatkuva kouluttaminen/kehittäminen
- taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen vaikutuksen huomioon ottaminen
- alueen paikallisuuden korostaminen
- lähialueella toimivien yritysten välinen yhteistyö matkailussa ja kaikessa muussa liiketoiminnassa
Osaava henkilöstö on avainasemassa
Aikuisopistojen pääasiallinen tehtävä on kouluttaa aikuisia työssäkäyviä ihmisiä yrityksen henkilöstöstrategian mukaisesti vastaamaan yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen. Tähän haasteeseen aikuisopistot vastaavat toteuttamalla yli 400 opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymää viralliseen ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta.
Tutkinnot jakautuvat kolmeen eri kategoriaan:
- perustutkinnot (PT)
- ammattitutkinnot (AT)
- erikoisammattitutkinnot (EAT)
Tutkinnot toteutetaan lähes poikkeuksetta siten, että varsinaista lähi-opetusta on 1- 2 päivää/kk (iltoja, viikonloppuja, arkipäiviä, aina sopimuksen mukaan). Pääosin oppiminen tapahtuu omalla työpaikalla, omia työtehtäviä tekemällä. Oppilaitos tarjoaa lähiopetuksen luokassa ja usein myös sitä tukevan verkko-opetuksen.
Opiskelija oppii teorian koulussa, käytännön omalla työpaikallaan. Opitun ammattitaitonsa hän osoittaa koulutuksen päätteeksi omalla työpaikallaan – omissa työtehtävissään. Ammatilliset tutkinnot ja niiden suorittamiset ovat aina vahvasti sidoksissa työpaikkaan ja täten kehittävät yrityksen kilpailukykyä.
Ammatilliset tutkinnot ovat yhteiskunnan rahoittamia. Ne maksavat tyypillisesti 0 - 500 €. Perustutkinnot ovat aina ilmaisia. Tutkinnon kesto, osallistujan aiemmasta osaamisesta riippuen on noin 3 - 18 kuukautta. Täten kustannus virallisen tutkinnon suorittamisesta maksaa koulutuksen osalta 0 - 15€ kuukaudessa. Virallinen tutkinnon suoritusmaksu on aina pakollinen tutkinnosta riippumatta. Sen hinta on 58 €.
Matkailualalle soveltuvia perustutkintoja (esimerkkejä)
Matkailualan perustutkinto, suuntautumisvaihtoehtoina mm: matkailupalvelujen osaamisala, matkailupalvelujen tuottaja tai matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala, (matkailuvirkailija)
Hotelli-,ravintola- ja catering-alan perustutkinto, asiakaspalvelun koulutusohjelma eli tarjoilija, hotellipalvelun koulutusohjelma eli vastaanottovirkailija, kokin koulutusohjelma eli kokki
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, puhdistuspalvelujen koulutusohjelma, toimitilahuoltaja
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma, talous-ja toimistopalvelujen koulutusohjelma
Matkailualalle soveltuvia ammattitutkintoja (esimerkkejä)
Maaseutumatkailun ammattitutkinto, maaseutumatkailuyrittäjä, maaseutumatkailuyrityksen työntekijä
Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto, ohjelmapalvelutuottajan osaamisala, tapahtumatuottajan osaamisala
Matkaoppaan ammattitutkinto
Myynnin ammattitutkinto
Taloushallinnon ammattitutkinto
Jussi Mäkelä, YC2 Koulutuspalvelut Oy
Kirjoittaja on toiminut ennen yrittäjäksi ryhtymistään 13 v aikuisopisto Luksiassa, joista mm. kolme vuotta projektipäällikkönä vastaamassa Läntisen -Uudenmaan vähittäiskauppojen kilpailukyvyn kehittämisestä.
tiistai 15. tammikuuta 2013
Läsnä markkinoilla
Länsi-Uusimaa on matkailullisesti rikas alue. Hotellimme ovat pieniä ja kodikkaita, retkiohjelmamme tarjoaa kaunista ja erilaista luontoa ja ruokakulttuurimme suosii lähituotettuja elintarvikkeita, joista valmistamme maukasta, paikallista ruokaa.
Miksi kukaan sitten ei tule? Miksi kaikki lähtevät Helsinkiin, Lappiin, Turkuun, Ahvenanmaalle tai Saimaalle (Siis... toki tänne tulee matkailijoita, mutta murto-osa niistä matkailijaluvuista mihin voisimme yltää)?
Koska emme ole markkinoilla läsnä, kertomassa kaikesta siitä mitä meillä on.
Suurin osa Länsi-Uudenmaan yrityksistä on pieniä, ja yksinään on vaikeata näkyä ja kuulua sekä tavoittaa oikeata kohderyhmää. Yrittäjillä on hyvä ammattitaito, ovat taitavia kokkeja tai vilkasta mielikuvitusta omaavia ohjelmapalvelujen tuottajia. Mutta taito markkinoida ja myydä on sitten toinen asia. Yksinään hukkuu tarjonnan paljouteen. Tarjontaa pitää olla niin paljon ja niin laadukasta, että erottuu joukosta. Ja tämä pitää osata kommunikoida niin, että kommunikointikin erottuu edukseen.
Miksi kaikki autoliikkeet ovat samassa paikassa Lohjalla tai Raaseporin Horsbäckissä? Koska juuri sinne asiakkaat tulevat katsomaan uutta autoa. Tehokas tapa tavoittaa oikeata ja sitä yhteistä kohderyhmää, potentiaaliset auton ostajat, on olla lähekkäin ja yhdessä, laajalla valikoimalla. Tämä ilmiö on kaikkialla, ja saman voi matkailuelinkeinomme tehdä netissäkin.
Millä tavalla me voimme olla läsnä markkinoilla, Länsi-Uudenmaan matkailutoimijat, yhteisesti?
- Alueelliset verkkosivut on kaiken perusta. Laaja valikoima, ammattitaitoisesti, selkeästi ja visuaalisesti kauniisti esitelty. Mahdollisimman monella kielellä.
- Jokaisella varteenotettavalla yrityksellä on omat verkkosivut. Jolla niitä ei ole, niin asiakkaiden mielestä on vähän epäilyttävää.
- Kunnilla on tietysti omat matkailuverkkosivut. Pidemmällä tähtäimellä näitä voi yhtenäistää alueellisen sivuston kanssa. Yhdellä kunnalla ei välttämättä ole matkailijoille riittävää tarjontaa. Eikä matkailija katso kuntarajoja. Hän matkustaa Helsingistä länteen, itään tai pohjoiseen. Tai Turusta Helsinkiin tai päinvastoin, tätä reittiä valitettavan usein pysähtymättä, poikkeamatta, moottoritietä pitkin.
- Kaikki varattavat palvelut pitää olla sähköisesti varattavissa. Tähän tarkoitukseen on monta hyvää jakelukanavaa. Parempi olisi, jos alueellisesti voidaan päättää yhteisestä käytännöstä koskien jakelukanavia ja online varausjärjestelmistä. Näihin voidaan linkittää sekä yritysten, kuntien että alueen verkkosivuilta.
Tämän jälkeen pitää katsoa että olemme läsnä markkinoilla - sekä fyysisesti (esim. myyntitapahtumissa, tästä enemmän tietoa tulevissa blogeissa) että virtuaalisesti. Ensisijaisesti on hoidettava virtualinen läsnäolo kuntoon.
Onko sinun yrityksesi mukana esim. seuraavilla verkkosivuilla:
www.booking.com
Booking.com on maailman suurin online majoituspalveluiden myyntikanava joka puhuu n. 40 kieltä, suomi, venäjä ja kiina mukaanlukien. Aloittaessani toimintaani Länsi-Uudellamaalla, kaksi hotellia alueeltamme oli mukana Booking.com:ssa, nyt laskelmani mukaan jo 23. Sinne mukaan kaikki, niin saadaan alueemme tarjoamat petipaikat maailmankartalle! Booking.com:n kanssa kilpaileva www.hotels.com:in omistaa kansainvälinen matkanjärjestäjä Expedia. Monet isotkin hotelliketjut ovat kuitenkin jättäneet tämän jakelukanavan, kun taas Booking.com jatkaa kasvuaan. Booking.com:n vahvuudeksi voidaan myös laskea kattava läsnäolo hakukoneissa, sekä sen, että monet muut matkailualan yritykset, esim. lentoyhtiöt, linkittävät majoitushakunsa suoraan Booking.com:iin.
www.interhome.com
Tämä Sveitsissä 1965 perustettu loma-asuntojen välittäjä kattaa tänä päivänä 29 maata ja tarjonta käsittää yli 32.000 asuntoa ja mökkiä. Tammikuun alussa ilmoitettiin Booking.com:in ja Interhomen yhteistyöstä, joka ilmeisesti antaa Interhomen kautta vuokratuille loma-asunnoille vielä paremman näkyvyyden hakukoneissa.
www.homeaway.com
Home Away on niinikään maailmanlaajuinen ja vieläkin isompi loma-asuntojen hakukone jonka toiminnot ovat erinoimaisia. 720.000 loma-asuntoa 168 maassa. Perheeni loma-asunnot ovat jo vuosia löytyneet nimenomaan osoitteesta www.homeaway.com.
www.tripadvisor.com
Tripadvisor on MUST. Ellet ole läsnä et ole markkinoilla olemassa. Matkailijat voivat arvioida ja hakea muiden matkailijoiden mielipiteitä hotelleista ja ravintoloista. Palvelujen tarjoajat sekä alueet ja kunnat voivat syöttää tietojaan Tripadvisoriin, jotta sivustolla kävijät voivat verrata matkailijoiden arvioita kohteen antamiin tietoihin. Tripadvisor toimii yli 30 maassa, 75 miljoonaa arviota on julkaistu ja verkkosivuja lukee 60 miljoonaa uniikkia vierailijaa kuukaudessa.
www.lomasuomi.fi
Lomasuomi on suomalainen matkailusivusto, jossa Länsi-Uusimaa on valitettavan huonosti esillä. Aluehausta löytyy Lohja, Lohjan saaristo ja Kirkkonummi. Lomasuomi on Comma Groupin julkaisema verkkosivu sekä esite. Comma Group tekee paljon muutakin hyödyllistä markkinointia johon on helppo mennä mukaan. Heidän markkinointinsa kattaa sekä liikematkustuksen että vapaa-ajan matkustuksen, kotimaassa ja kansainvälisesti. Uusin alaotsikko Lomasuomi verkkosivuilla on www.tapahtumainfo.fi johon pyritään listaamaan Suomen mielenkiintoisimmat tapahtumat. Tämä on oiva tapa saada omia tapahtumiamme Suomen kansalaisten tietoon. Tätä palvelua kehitellään vielä, mutta toivon että tämä auttaa monia matkailijoita löytämään juuri meidän tapahtumat.
Tätä verkkosivujen listaa voisi jatkaa loputtomiin. Omalla listallani on toistasataa hyvää verkkosivua joita voi hyödyntää ilmaiseksi tai maltillista korvausta vastaan. Ehkä listaan näitä lisää joskus tuonnempana.
On tärkeätä olla läsnä tällaisilla verkkosivuilla, joilla matkailijat käyvät hakemassa tietoa seuraavasta matkakohteestaan. Ellemme ole läsnä on todennäköistä että matkailija suuntaa muualle kuin meille. Kaiken perusta on kuitenkin että omat verkkosivustot ovat kunnossa, koska herätettyämme kiinnostusta yleisillä verkkosivuilla, matkailijan seuraava askel on jatkaa meidän omille sivuillemme. Siinä päätös tapahtuu. Ja osto. Mikäli online osto on meillä mahdollinen.
Entä oletko katsonut miten Google ja muut hakukoneet sinun yrityksesi löytää? Oletko ensimmäisellä sivulla ja millä sanoilla asiakkaat hakevat tarjoamiasi palveluja?
Länsi-Uudenmaan matkailukoordinaattori, Jukka Punamäki, toivoi että kirjoittaisin matkanjärjestäjistä. Kuitenkin verkon kautta tapahtuva myynti ja markkinointi on ensisijaisen tärkeää, kaikki muu tulee sitten kun tämä on kunnossa. Eli seuraava aiheeni tässä blogissa on matkanjärjestäjien katoavasta(?) ammattikunnasta.
Berit Mariani-Cerati
Visit Southpoint Finland
Mobile +358-40-7798969
berit@visitsouthpointfinland.fi
www.visitsouthpointfinland.fi
Miksi kukaan sitten ei tule? Miksi kaikki lähtevät Helsinkiin, Lappiin, Turkuun, Ahvenanmaalle tai Saimaalle (Siis... toki tänne tulee matkailijoita, mutta murto-osa niistä matkailijaluvuista mihin voisimme yltää)?
Koska emme ole markkinoilla läsnä, kertomassa kaikesta siitä mitä meillä on.
Suurin osa Länsi-Uudenmaan yrityksistä on pieniä, ja yksinään on vaikeata näkyä ja kuulua sekä tavoittaa oikeata kohderyhmää. Yrittäjillä on hyvä ammattitaito, ovat taitavia kokkeja tai vilkasta mielikuvitusta omaavia ohjelmapalvelujen tuottajia. Mutta taito markkinoida ja myydä on sitten toinen asia. Yksinään hukkuu tarjonnan paljouteen. Tarjontaa pitää olla niin paljon ja niin laadukasta, että erottuu joukosta. Ja tämä pitää osata kommunikoida niin, että kommunikointikin erottuu edukseen.
Miksi kaikki autoliikkeet ovat samassa paikassa Lohjalla tai Raaseporin Horsbäckissä? Koska juuri sinne asiakkaat tulevat katsomaan uutta autoa. Tehokas tapa tavoittaa oikeata ja sitä yhteistä kohderyhmää, potentiaaliset auton ostajat, on olla lähekkäin ja yhdessä, laajalla valikoimalla. Tämä ilmiö on kaikkialla, ja saman voi matkailuelinkeinomme tehdä netissäkin.
Millä tavalla me voimme olla läsnä markkinoilla, Länsi-Uudenmaan matkailutoimijat, yhteisesti?
- Alueelliset verkkosivut on kaiken perusta. Laaja valikoima, ammattitaitoisesti, selkeästi ja visuaalisesti kauniisti esitelty. Mahdollisimman monella kielellä.
- Jokaisella varteenotettavalla yrityksellä on omat verkkosivut. Jolla niitä ei ole, niin asiakkaiden mielestä on vähän epäilyttävää.
- Kunnilla on tietysti omat matkailuverkkosivut. Pidemmällä tähtäimellä näitä voi yhtenäistää alueellisen sivuston kanssa. Yhdellä kunnalla ei välttämättä ole matkailijoille riittävää tarjontaa. Eikä matkailija katso kuntarajoja. Hän matkustaa Helsingistä länteen, itään tai pohjoiseen. Tai Turusta Helsinkiin tai päinvastoin, tätä reittiä valitettavan usein pysähtymättä, poikkeamatta, moottoritietä pitkin.
- Kaikki varattavat palvelut pitää olla sähköisesti varattavissa. Tähän tarkoitukseen on monta hyvää jakelukanavaa. Parempi olisi, jos alueellisesti voidaan päättää yhteisestä käytännöstä koskien jakelukanavia ja online varausjärjestelmistä. Näihin voidaan linkittää sekä yritysten, kuntien että alueen verkkosivuilta.
Tämän jälkeen pitää katsoa että olemme läsnä markkinoilla - sekä fyysisesti (esim. myyntitapahtumissa, tästä enemmän tietoa tulevissa blogeissa) että virtuaalisesti. Ensisijaisesti on hoidettava virtualinen läsnäolo kuntoon.
Onko sinun yrityksesi mukana esim. seuraavilla verkkosivuilla:
www.booking.com
Booking.com on maailman suurin online majoituspalveluiden myyntikanava joka puhuu n. 40 kieltä, suomi, venäjä ja kiina mukaanlukien. Aloittaessani toimintaani Länsi-Uudellamaalla, kaksi hotellia alueeltamme oli mukana Booking.com:ssa, nyt laskelmani mukaan jo 23. Sinne mukaan kaikki, niin saadaan alueemme tarjoamat petipaikat maailmankartalle! Booking.com:n kanssa kilpaileva www.hotels.com:in omistaa kansainvälinen matkanjärjestäjä Expedia. Monet isotkin hotelliketjut ovat kuitenkin jättäneet tämän jakelukanavan, kun taas Booking.com jatkaa kasvuaan. Booking.com:n vahvuudeksi voidaan myös laskea kattava läsnäolo hakukoneissa, sekä sen, että monet muut matkailualan yritykset, esim. lentoyhtiöt, linkittävät majoitushakunsa suoraan Booking.com:iin.
www.interhome.com
Tämä Sveitsissä 1965 perustettu loma-asuntojen välittäjä kattaa tänä päivänä 29 maata ja tarjonta käsittää yli 32.000 asuntoa ja mökkiä. Tammikuun alussa ilmoitettiin Booking.com:in ja Interhomen yhteistyöstä, joka ilmeisesti antaa Interhomen kautta vuokratuille loma-asunnoille vielä paremman näkyvyyden hakukoneissa.
www.homeaway.com
Home Away on niinikään maailmanlaajuinen ja vieläkin isompi loma-asuntojen hakukone jonka toiminnot ovat erinoimaisia. 720.000 loma-asuntoa 168 maassa. Perheeni loma-asunnot ovat jo vuosia löytyneet nimenomaan osoitteesta www.homeaway.com.
www.tripadvisor.com
Tripadvisor on MUST. Ellet ole läsnä et ole markkinoilla olemassa. Matkailijat voivat arvioida ja hakea muiden matkailijoiden mielipiteitä hotelleista ja ravintoloista. Palvelujen tarjoajat sekä alueet ja kunnat voivat syöttää tietojaan Tripadvisoriin, jotta sivustolla kävijät voivat verrata matkailijoiden arvioita kohteen antamiin tietoihin. Tripadvisor toimii yli 30 maassa, 75 miljoonaa arviota on julkaistu ja verkkosivuja lukee 60 miljoonaa uniikkia vierailijaa kuukaudessa.
www.lomasuomi.fi
Lomasuomi on suomalainen matkailusivusto, jossa Länsi-Uusimaa on valitettavan huonosti esillä. Aluehausta löytyy Lohja, Lohjan saaristo ja Kirkkonummi. Lomasuomi on Comma Groupin julkaisema verkkosivu sekä esite. Comma Group tekee paljon muutakin hyödyllistä markkinointia johon on helppo mennä mukaan. Heidän markkinointinsa kattaa sekä liikematkustuksen että vapaa-ajan matkustuksen, kotimaassa ja kansainvälisesti. Uusin alaotsikko Lomasuomi verkkosivuilla on www.tapahtumainfo.fi johon pyritään listaamaan Suomen mielenkiintoisimmat tapahtumat. Tämä on oiva tapa saada omia tapahtumiamme Suomen kansalaisten tietoon. Tätä palvelua kehitellään vielä, mutta toivon että tämä auttaa monia matkailijoita löytämään juuri meidän tapahtumat.
Tätä verkkosivujen listaa voisi jatkaa loputtomiin. Omalla listallani on toistasataa hyvää verkkosivua joita voi hyödyntää ilmaiseksi tai maltillista korvausta vastaan. Ehkä listaan näitä lisää joskus tuonnempana.
On tärkeätä olla läsnä tällaisilla verkkosivuilla, joilla matkailijat käyvät hakemassa tietoa seuraavasta matkakohteestaan. Ellemme ole läsnä on todennäköistä että matkailija suuntaa muualle kuin meille. Kaiken perusta on kuitenkin että omat verkkosivustot ovat kunnossa, koska herätettyämme kiinnostusta yleisillä verkkosivuilla, matkailijan seuraava askel on jatkaa meidän omille sivuillemme. Siinä päätös tapahtuu. Ja osto. Mikäli online osto on meillä mahdollinen.
Entä oletko katsonut miten Google ja muut hakukoneet sinun yrityksesi löytää? Oletko ensimmäisellä sivulla ja millä sanoilla asiakkaat hakevat tarjoamiasi palveluja?
Länsi-Uudenmaan matkailukoordinaattori, Jukka Punamäki, toivoi että kirjoittaisin matkanjärjestäjistä. Kuitenkin verkon kautta tapahtuva myynti ja markkinointi on ensisijaisen tärkeää, kaikki muu tulee sitten kun tämä on kunnossa. Eli seuraava aiheeni tässä blogissa on matkanjärjestäjien katoavasta(?) ammattikunnasta.
Berit Mariani-Cerati
Visit Southpoint Finland
Mobile +358-40-7798969
berit@visitsouthpointfinland.fi
www.visitsouthpointfinland.fi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)