Julkinen raha, hyöty kaikille?

Ennen kuin aloitan avaamaan otsikon aihetta, nostan esille yhden oleellisen seikan. Kirjoitan tätä blogikirjoitusta Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n projektikoordinaattorina. Olen ollut matkailualalla jo hyvän tovin ja omaan jonkinlaisen näkemyksen alueorganisaatioiden toimintaan ja matkailun kehitykseen ylipäätään. Korostan kuitenkin, että Lumon toimintamalli ei ole minun keksintöni, vaan Lumon omistajien ja Lumoa rahoittavien toimijoiden kehittämä malli.

Lumon rahoituksesta

Lumo on Länsi-Uudenmaan matkailun markkinointi- ja myynninedistämisorganisaatio. Jatkossa mahdollisesti myös myyntiorganisaatio (sisältäen mahdollisesti matkanjärjestäjäoikeudet). Rahoituksensa Lumo saa tällä hetkellä kolmesta eri lähteestä:

• Lumon toimintaan sitoutuneet 25 alueen matkailuyritystä, jotka ovat ostaneet ”näkyvyyspaketit” Lumolta.
• Länsi-Uudenmaan 5 kuntaa (Lohja, Hanko, Inkoo, Raasepori, Siuntio) on tehnyt hankintasopimuksen Lumon kanssa. Kunnat ostavat Lumolta matkailun kehittämis- sekä markkinointi- ja myynninedistämistoimenpiteitä.
• Lumon on saanut myös hankerahoitusta Uudenmaan liitolta toimintansa käynnistämiseksi.

Yhteiset verorahat hyödyttämään kaikkia

Nyt kysymys kuuluu; kun Lumo saa toimintaansa julkista rahoitusta, tulisiko sen toimintojen hyödyttää kaikkia. Vastaus on kyllä ja ei. Oma näkemykseni on, että vastikkeeton matkailun tukeminen on tullut tiensä päähän. Suomessa kymmenet, jos ei jopa sadat, kunnat edistävät matkailua julkisin varoin. Joidenkin kuntien matkailuyritykset ovat tottuneet odottamaan tätä ilmaista markkinointia ja ihmettelevät, jos sitä ei kuulu. Miksi julkisin varoin pitää edistää yhden tietyn alan markkinointia ilman, että yritysten tarvitsee osallistua tähän ponnistukseen?

Lumon toimintaa on rahoittamassa alueen matkailuyritykset ja näin ollen Lumon toiminnot kohdistuvat ennen kaikkea näihin yrityksiin. Eli yritykset ottavat itse vastuun yhteisen näkyvyyden rakentamisesta. Yritykset siis tekevät konkreettista yhteistyötä (eivät siis vain puhu sen tarpeesta). Kun yritykset brändäävät koko aluetta ja houkuttelevat matkailijoita (ja sitä kautta asukkaita ja yrityksiä) alueelle, hyötyvät siitä kaikki.

Näin ollen yritykset ovat menneet kuntien puheille ja todenneet seuraavaa:

Kun me yritykset kuitenkin teemme tätä yhteistä alueen tunnettuuden edistämistä, niin eikö olisi hyvä, että te kunnat lähtisitte yhteistyöhön mukaan. Lopputulos tulee olemaan hyvä, koska me matkailuelinkeino olemme mukana ja toimenpiteet tulevat näin ollen olemaan oikeanlaisia.

Tästä varsin pätevästä perustelusta huolimatta minulta varsin usein kysytään, miksi kaikki eivät pääse hyötymään, onhan kyse yhteisistä verorahoista. Lumon projektikoordinaattorina vastaan seuraavaa:

Yritysten pitää ottaa itse vastuu oman näkyvyytensä edistämisestä. Ne jotka maksavat myös hyötyvät. Jos päästämme Lumon ulkopuoliset yritykset hyötymään Lumon toimenpiteistä, herää nykyisille maksajille kysymys ”Miksi maksan, kun saisin ilmaiseksikin?”. 

Ja samaan hengenvetoon kutsun kaikki alueen matkailuyritykset mukaan Lumon toimintaan!

Lumo tekemässä kaikkia hyödyttävää pitkäjänteistä brändityötä

Jatkossa Lumo tekee vahvaa brändäystyötä ja koko matkailualue tulee hyötymään tästä. Brändi rakennetaan tuleviksi vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. Brändistä hyötyy myös ne yritykset jotka eivät halua osallistua yhteistyöhön.

Voidaan tietysti kysyä, onko ylipäätään mitään järkeä, että kunnat laittavat rahaa tämän tyyppisiin toimintoihin. Tämä on mielestäni jokaisen kunnan itse ratkaistava. Nykyiset poliitikot ovat ottaneet linjan, että kunnalla on hyvä mahdollisuus edistää elinkeinoja omilla valinnoillaan. Jos ja kun tämä on linjaus, on mielestäni erittäin hyvä, että toimenpiteet tehdään yhdessä laajan yritysjoukon kanssa – sen sijaan, että virkamiehet pyrkisivät itse keksimään mihin rahat sijoitetaan.

Mitä mieltä sinä olet?

Venäläisten matkailusta

Kuva: Stockmann Group

Länsi-Uudellamaalla ulkomaisten matkailijoiden osuus kaikista rekisteröidyistä yöpymisistä on 9 % (2013). Näistä ulkomaisista yöpymisistä 28 % tulee Venäjältä. Näin ollen venäläisten osuus kaikista yöpymisistä on 2,5 % (8571 yöpymistä). Länsi-Uudellamaalla on paljon mökkejä jotka eivät ole mukana tilastoissa, mutta voidaan silti todeta, että venäläisten osuus kokonaismatkailusta ei ole kovin suuri.

Tästä huolimatta venäläiset ovat Länsi-Uudenmaan suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Ja näihin päiviin asti Venäjää on ajateltu tulevaisuuden matkailukasvun veturina. Kesäkuussa 2013 valmistunut Länsi-Uudenmaan matkailustrategia nosti Venäjän tärkeimmäksi ulkomaiseksi kohdealueeksi.

Nykytilanne huolestuttava

Uutiset Venäjältä ovat huolestuttavia – monellakin tapaa. Matkailun kannalta tilanne on todella hälyttävä. Lopulliset luvut nähdään vasta myöhemmin, mutta Länsi-Uudenmaan alueella tammi-toukokuu välillä venäläisten osuus laski 55 % vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Siis yli puolet!

Matkailun edistämiskeskus on ansiokkaasti tiedottanut Venäjän tilanteesta. Tässä muutama ote Arto Asikaisen tiedotteista elokuun alussa: 

” Kuluva kesä on ollut suorastaan katastrofaalinen Venäjän matkatoimistokentässä ja konkurssien aallon ennakoidaan jopa jatkuvan.”

” Konkurssit kertovat kuitenkin karua kieltään tämän hetkisestä tilanteesta Venäjällä: rupla on menettänyt arvoaan, talous sakkaa ja sitä myötä ihmisten mahdollisuus lähteä ulkomaille. Lisäksi matkustuskiellot useille valtion työntekijöille sekä poliittinen ilmapiiri ovat vieneet entisestään matkustushaluja ja -mahdollisuuksia.”

Miten tähän pitää reagoida?

Venäjällä on kesän aikana mennyt konkurssiin ainakin 7 suurta matkanjärjestäjää. Onko tässä toisaalta myös jonkinlainen mahdollisuus? Venäläisistä joka tapauksessa suurin osa tulee rajan yli omalla autolla. Asikainen totesi myös, että epäluottamus matkanjärjestäjiin siirtää matkavaraukset yhä enemmän nettiportaaleihin. Jos Länsi-Uudellamaalla laitetaan sähköinen näkyvyys ja kaupankäynti kuntoon, on kasvulle ehkä mahdollisuuksia. Joka tapauksessa matkanjärjestäjien osuus Länsi-Uudenmaan venäläisten matkustuksesta on pieni (kirjoittajan oma mututuntuma). Tilanne saattaa myös tehdä sen, että Venäjän markkinointiin ei panosteta entiseen malliin. Voisiko se avata mahdollisuuksia rohkealle ja ketterälle toimijalle?

Kentältä on jo tullut ehdotuksia, että Länsi-Uudenmaan matkailustrategiaa pitäisi päivittää nykyisen tilanteen takia. Olen sitä mieltä, että tilannetta pitää vähintäänkin arvioida yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmia. Tilanne on kieltämättä paha.

Miten sinä näet tilanteen? Mitä tarttis tehä?

Arto Asikaisen katsaus Venäjän markkinoihin kesäkuulta (siis ennen konkurssiaaltoa).
Maran katsaus matkailu- ja ravintola-alan tilanteeseen kesäkuulta.

Pelottavan hyvä koulutus / Skrämmande bra skolning

TouNet -hankkeen yksi kevään viimeisistä toimenpiteistä on järjestää matkailun verkkomarkkinoinnin ja sähköisen myynnin koulutusta Uudellamaalla.
Kouluttajana toimii yksi suomen johtavista asiantuntijoista, Kirsi Mikkola.

Valitettavan negatiivisiä kommentteja on markkinoilla kuultu, että miksi järjestää kiireisimpään ruuhka-aikaan kun kaikilla on enemmän töitä kuin mitä matkailuyrittäjän 24 tunnin päivään mahtuu.
Olen itse muutamalle yrittäjälle huomauttanut että koska oli mahdollisuus järjestää ja hanke kohta loppuu, niin oli parempi järjestää koulutus kun olla järjestämättä.
Ainakin jotkut hyötyvät ja kaikki hyödyllinen auttaa aluettamme eteenpäin matkailumarkkinoiden kovassa kilpailussa.

Jos kaikki tietäisivät, ja sen haluan tällä kirjoituksella tuoda esille, miten hyvä, siis miten pelottavan hyvä, tämä koulutus on, niin priorisointi olisi monella erilainen.
Siis pelottava siksi että huomaa miten paljon voisi vielä tehdä, miten huikeita mahdollisuuksia tavoittaa markkinoita on jäänyt käyttämättä.

Tämä on pitkän tähtäimen kehittäminen ja kouluttautuminen, joka avaa silmät näkemään miten mielettömän paljon olisi vielä tekemistä, jotta alueemme yrittäjät olisivat esillä niillä markkinoilla, joilla matkailijat hakevat seuraavaa matkakohdettaan.
Jos yrittäjät tietäisivät niin jättäisivät jotain muuta tekemättä ja osallistuisivat tähän ilmaiseen muutaman tunnin tehoiskuun.
Jopa Espoon kokoisessa kaupungissa, jossa itse osallistuin koulutukseen, osallistujien määrä oli todella pieni.
Niitä järjestetään vielä muutama eri puolella Länsi-Uuttamaata, joten vielä ehtii.

Tällaisten koulusten lisäksi, se mitä vielä enemmän tarvittaisiin, olisi kehittäjä, joka kädestä pitäen auttaisi yrityksiä toteuttamaan kaikki mitä pitäisi ja voisi tehdä. Yksi asia on osallistua koulutukseen, siihen tarvitaan tässä tapauksessa muutama tunti. Ihan toinen asia on miten aika ja taito yrittäjällä riittää tehdä kaiken sen minkä koulutuksen aikana oppii että pitäisi tehdä.
Jotta tällainen koulutus olisi todella tehokasta, sitä pitäisi kehittäjän jälkikäteen käydä yrittäjän kanssa läpi ja tehdä suunnitelma miten saada asiat toteutettua. Ja sitten katsoa että se myös tapahtuu. Muuten jää haaveeksi että joo, olisi hyvä, jos vain ehtisi. Ja ollaan edelleen samassa kehityspisteessä kuin ennen koulutusta.

Eli seuraavaa hanketta voisi käyttää Jukan kaltaiseen kehittäjään, sellaiseen joka todella käy yrityksissä ja varmistaa yrittäjän kanssa että toimenpiteet viedään läpi. Tavalla tai toisella, joko yrittäjän omalla työpanoksella tai jonkun muun tekeämänä.
Vasta sitten siirrytään eteenpäin markkinoidemme valloituksessa!

Den sista åtgärden inom TouNet projektet denna vår är att arrangera skolning i internetmarknadsföring i Nyland.
Kursen hålls av en av landets ledande experter på området, Kirsi Mikkola.

Tyvärr har man hört negativa kommentarer på marknaden, att värför ordnas kurser under värsta rusningstid, då alla har mera jobb än vad man hinner med under turistföretagarens 24 timmars arbetsdag.
Själv har jag förklarat åt några företagare att eftersom det fanns tillfälle att arrangera dessa kurser nu och det tillfället inte finns senare, så är det bättre att arrangera skolning än att inte göra det.
Alltid är det någon som har möjlighet att dra nytta av kurser och allt sådant för oss ändå en bit framåt i resebranschens hårda konkurrens.

Om alla skulle veta, och det vill jag föra fram med denna skrivelse, hur bra, hur skrämmande bra, skolningen var, så skulle mångas prioriteringar se annorlunda ut.
Skrämmande, därför att man märker hur mycket, som ännu borde göras och vilka otroliga möjligheter det ännu finns att nå marknaderna. Möjligheter, som vi inte har lyckats utnyttja.

Dethär är långsiktig utveckling och utbildning, som öppnar ögonen att se hur mycket som ännu kunde göras för att våra företag skulle vara närvarande på de marknader där resenären söker sin nästa destination.
Om företagarna skulle veta, skulle de lämna något annat ogjort och offra några timmar till en sådan här effektiv skolning, som dessutom är gratis.
T.o.m. i en stor stad som Esbo, där jag själv var med, kunde deltagarna räknas på båda händernas fingrar.
Skolningen arrangeras ännu i några städer i Nyland, så ännu hinner man med.

Förutom skolningar av dethär slaget, så skulle det ännu mer behövas en utvecklare, som konkret hjälper företagen att förverkliga allt, som kunde och borde göras. Det är en sak att gå på skolning. För det behöver man, såsom i detta fall, offra några timmar. En helt annan sak är hur tid och kunskaper räcker till för företagaren att göra allt det som skolningen uppmanar att göra.
För att en sådan här skolning skall vara verkligt nyttig, borde utvecklaren tillsammans med företagaren gå igenom och göra en plan över det som skall genomföras. Och sedan se att det blir gjort. Annars förblir det vid att “joo nu sku man borda…” och där är vi igen, vid samma utgångspunkt som före skolningen.

Alltså kunde nästa projekt anställa en utvecklare, sådan som Jukka, som verkligen går till företagen och tillsammans med företagaren säkerställer att åtgärder genomförs. Antingen så att företagaren själv kan och har möjlighet att göra, eller att någon utomstående gör. Hur som helst, men det är endast på detta sätt, som vi verkligen kommer fram i vår erövring av turistmarknaderna!

Berit Mariani-Cerati

Kirjoittaja on Länsi-Uusimaalainen matkailualan ammattilainen, joka työskentelee Friman Matkat -nimisessä yrityksessä.
www.frimanmatkat.fi
   

Lumon käynnistyminen

1.5.2014 on historiallinen päivä Länsi-Uudenmaan matkailussa. Kyseinen päivä on se päivä, kun Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy käynnistää toimintansa. Mukaan on sitoutunut 26 Länsi-Uusimaalaista matkailuyritystä sekä 5 kuntaa (Raasepori, Inkoo, Hanko, Lohja, Siuntio). Lisäksi Lumo on hakemassa hankerahoitusta Uudenmaan liitosta.

Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva
allekirjoittaa Lumon ja kuntien
välistä sopimusta

Matka on ollut pitkä, mutta tähän on nyt päästy.

Viime viikolla viiden kunnan kunnanjohtajat allekirjoittivat hankintasopimuksen Lumon kanssa. Nyt on sitten näytön paikka. Kesän aikana pitäisi saada ensimmäiset näkyvyyskanavat valmiiksi ja syksyllä jo asiakkaita mukana oleville yrityksille. Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, ei työ tule olemaan helppoa. Olen kuitenkin erittäin innokas ja uskon menestykseen. Mitä siis Lumo tulee tekemään seuraavien kuukausien aikana?

Brändi ja tuotteet

Mukana olevat yritykset aloittavat tuotteistamisen välittömästi. Rakennamme tuotekokonaisuuksia, paketteja ja tarinoita. Näiden kokonaisuuksien ympärille rakentuu alueen matkailuidentiteetti ja sitä kautta brändi. Tuotteistamisen keskiössä ovat yritykset ja niiden tuotteet, mutta sitäkin tärkeämpänä asiakkaat. Myynti kasvaa vain, jos tuotteet ovat asiakkaan näkökulmasta kiinnostavia ja laadukkaita.

Koirat haukkuu ja karavaani kulkee

Olen jo sen verran ollut mukana matkailussa ja julkisten tahojen rahoittamissa toimenpiteissä, että olen oppinut muutaman asian:

• Kaikki ovat matkustaneet, joten kaikki tietävät matkailusta myös liiketoimintana.
• Koska toiminnassa on mukana veronmaksajien rahaa, ovat oikeastaan kaikki myös maksavia asiakkaita ja siksi oikeutettuja esittämään mielipiteitä.

Lumo ei kuitenkaan näistä välitä. Lumo keskittyy siihen, että niiden yritysten liiketoiminta kehittyy positiivisesti jotka ovat toimintaan sijoittaneet. Tämä positiivinen liiketoiminnan kehittyminen on täysin riippuvainen maksavien asiakkaiden mielipiteestä. Asiakas on kuningas.

Mukaan toimintaan

Lumon menestys on pitkällä aikavälillä riippuvainen myös siitä, että saamme laajan yritysjoukon mukaan toimintaan. Mitä enemmän saamme hajanaisia resursseja yhdistettyä, sitä tehokkaampaa koko alueen tekemä markkinointityö on. Siksi kutsunkin kaikki matkailutoimijat liittymään mukaan. Yhdessä teemme jotain hienoa. 

Tässä vielä aiheeseen liittyvä Fingerpori:)

Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

Matkailualan erikoispiirre on se, että matkailija kuluttaa matkansa aikana matkailutuotteita laajasti eri
palveluntarjoajilta. Hyvin harvoin kaikki raha jää yhden yrityksen käsiin (all inclusive rantakohteet Kuubassa pääsevät melko lähelle tätä). Vaikka palveluntarjoajia on useita, on matkailijan kokemus kuitenkin yksi kokonaisuus.

Toimijat ovat usein pieniä ja pienten toimijoiden resurssit markkinointiin ja laajojen tuotekokonaisuuksien rakentamiseen ovat rajallisia. Tästä syystä matkailualalla pitää rakentaa laajaa yhteistyötä, jotta matkailija löytää tiensä matkailukohteeseen.

Länsi-Uudellamaalla on tätä asiaa yritetty jo pitkään. Tässä hieman historiaa:

• Kuntien ja yritysten omistama Suomen Eteläkärjen Matkailu Oy käynnistettiin vuonna 2001 ja se kuopattiin 2006 taloudellisten ongelmien takia. 
• Vuonna 2006 tehtiin Länsi-Uudenmaan matkailun (Hiiden ja Raaseporin seudut) klusteriselvitys, jossa ehdotettiin perustettavaksi Länsi-Uudenmaan matkailu Oy
• Hiiden seudun matkailustrategiassa ehdotettiin vuonna 2006 yhteisen matkailupalvelukeskuksen perustamista
• Vuonna 2009 tehty selvitys matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa ehdotti, että alueelle pitää perustaa matkailun alueorganisaatio
• Key Visionin vuonna 2009 tekemä selvitys ehdotti, että toteutetaan alueellinen matkailuorganisaatio
• Creamentors teki vuonna 2010 selvityksen, joka ehdotti, että on perustettava Länsi-Uudenmaan matkailun myynti-ja markkinointiyhtiö 

Epäilemättä Eteläkärjen Matkailun historia on vaikuttanut siihen, että yhteistyö ei ole lähtenyt liikkeelle halutulla tavalla. Nyt aikaa on kuitenkin kulunut riittävästi. Kesällä 2013 valmistui Länsi-Uudenmaan matkailustrategia ja sen linjausten mukaisesti on käynnistetty Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy. Aikaa siis kului noin 8 vuotta siitä, kun ensimmäinen selvitys aiheesta tehtiin.

Miksi Lumo onnistuu kun moni muu matkailun alueorganisaatio epäonnistuu?

Alueellinen matkailuyhteistyö on vaikeaa. Ennen kaikkea kyse on siitä, että kaikkien yhteistyöhön osallistuvien pitäisi saada rahalleen vastinetta. Lisäksi julkisen rahan sotkeminen kuvioon voi tuoda tekemiseen tietynlaista ”velttoutta”. Eteläkärjen matkailun epäonnistuminen ei ole ainut esimerkki – viimeisen vuoden aikana homma on laitettu seis mm. Hämeessä (Hämeen matkailu) ja Jämsässä (Himosmaailma).

Miksi siis Lumo onnistuu?

• Lumon omistus on matkailuyrityksillä. Jos toiminta ”veltostuu”, potkivat omistajat persuuksille.
• Lumon rahoitus ei tule pelkästään julkiselta sektorilta, vaan myös yrityksiltä. Jos toiminta ”veltostuu”, potkivat rahoittajat persuuksille.
• Lumo ei perusta myymälää Helsingin keskustaan, Lumo ei painata 100 000 esitettä, Lumo ei palkkaa 5 työntekijää eikä Lumo vuokraa isoa toimistoa tai liisaa Bemaria. Resursseista ohjataan mahdollisimman suuri osa itse asiaan, eli yritysten kaupan edistämiseen.
• Lumo pyrkii olemaan nöyrä ja toteaa, että loppujen lopuksi samat riskit vaanivat kulman takana kuin muillakin toimijoilla.

Tässä vielä pari keissiä lisää siitä, kuinka vaikeaa tämä homma voi olla:
Lapin markkinointi nurin
Comma Group nurin
Kuopion matkailu lopetetaan

Seuraavassa kirjoituksessani käsitellään Lumoa ja sen käynnistämiseen liittyviä asioita.

Miksi juuri matkailu?

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin  Raaseporin Yrittäjien lehdessä 10.4.2014.

Elinkeinoministeri Vapaavuori on käynnistänyt tänä keväänä TEM:in alaisuuteen ns. Matkailun kärkihankkeen. Ministeri on useaan otteeseen todennut, että matkailu on yksi Suomen tulevaisuuden tärkeistä teollisuudenaloista. Jo nyt matkailu tuottaa 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli enemmän kuin maa- ja metsätalous, pankkisektori tai elintarviketeollisuus. Perusteluiksi tulevaisuuden visioilleen Vapaavuori on esittänyt mm. matkailun voimakkaan kasvun, työvoimavaltaisuuden ja sen aluekehityksen kannalta suotuisat vaikutukset. Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä matkailuyhteistyötä koko Suomessa ja terävöittää matkailun kärkiä.

Myös Länsi-Uudenmaan alueella matkailu on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa ja julkiset toimijat ovat myös tämän huomanneet. Matkailun yksi keskeisimmistä haasteista on sen pirstaleisuus. Suomessa matkailu koostuu 27 000 pää-asiassa pienestä tai keskisuuresta yrityksestä. Jotta tämä joukko voisi tehdä parempaa yhteistyötä, tarvitaan julkisia toimijoita edesauttamaan prosessia eteenpäin. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että yritykset on pidettävä keskiössä. Jos yksityinen ja julkinen sektori tekee saumatonta yhteistyötä, voidaan Länsi-Uudenmaan alueelle houkutella merkittävästi nykyistä enemmän matkailijoita.

Matkailuun panostaminen kannattaa monestakin syystä

• Ensinnäkin, harva ihminen muuttaa paikkakunnalle, jossa hän ei ole joskus käynyt. Eli panostamalla matkailumarkkinointiin panostetaankin itseasiassa uusien asukkaiden houkutteluun alueelle. Sama koskee vaikkapa mökkiläisiä tai monia yrityksiä.
• Suomessa on lukuisia paikkakuntia, joissa ei olisi yhtäkään kauppaa, bussilinjaa tai lääkäriä ilman matkailijoita. Eli kun matkailijoille rakennetaan infraa ja palveluita, hyödyttävät ne automaattisesti myös asukkaita. Hyvät palvelut houkuttelevat taas lisää asukkaita ja työntekijöitä.
• Kuten todettu, matkailu on erittäin työllistävä ala. Tästä hyötyy erityisesti nuoret ja vaikeasti työllistettävät. Raaseporinkin alueella tämä on varmasti tärkeä asia huomioitavaksi.
• Kun matkailuun panostetaan ja saadaan jotain hienoa aikaiseksi, on sen ulkoistaminen Aasiaan hyvin vaikeaa. Esimerkiksi Fiskarsin ruukkialue on merkittävästi vaikeampi siirtää Chongqingiin kuin esim. elektroniikkakomponenttien valmistus.
• Matkailu on kasvuala. Vuonna 1950 maailmassa oli 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista. Vuonna 2012 meni rikki miljardin raja. Vuoteen 2030 mennessä luku on jo lähempänä kahta miljardia. Tästä kasvusta ei kannata jäädä sivuun.

Länsi-Uudenmaan matkailuyhteistyöhön voit tutustua täältä: www.lansi.fi/lansiuudenmaanmatkailu
  Jukka Punamäki

Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori

Novago Yrityskehitys oy

Uudenmaan liitto

 

Länsi-Uudenmaan matkailussa on ja ei ole tapahtunut paljon vuonna 2013

Historian ensimmäinen Länsi-Uudenmaan matkailustrategia valmistui kesäkuussa 2013. Strategia tehtiin yritysvetoisesti ja se on hyväksytty seitsemässä alueen kunnan kunnanhallituksessa. Kyseessä on kuitenkin vain paperi ja ilman konkreettisia toimenpiteitä se jää pölyttymään kirjahyllyyn. Ilokseni olen kuitenkin huomannut, että kuntien toimijat ovat ottaneet strategian tosissaan ja monia toimenpiteitä on viety jo eteenpäin.

Vuoden ylivoimaisesti tärkein projekti on tietenkin Lumo. Syksyn aikana pidettiin yli kymmenen infotilaisuutta eri puolilla Länsi-Uuttamaata ja tavattiin kymmeniä yrityksiä kasvokkain. Sähköposteja ja puheluita on ollut sadoittain. Lopputulos on hyvä – joskin parempikin olisi voinut olla. Mukaan toimintaan on sitoutunut 26 yritystä. Määrä on kovin pieni, kun mietitään, että alueella on lähdes 1000 yritystä joilla olisi ainakin periaatteessa intressi olla mukana toiminnassa. Positiivista on se, että kuntajohtajat Novagon toimialueelta vievät Lumon asian kunnanhallituksiin päätettäväksi ensi vuoden puolella.

Yhteistyötä muualla Suomessa

Vastaavaa kehitystä on tapahtunut paljon muuallakin Suomessa. Hämeessä matkailuyritykset perustavat omaa yhteenliittymää. Kymenlaaksossa yhdistetään matkailutoimia. Kuopiossa yritysvetoinen matkailuorganisaatio korvaa kaupungin vastaavan. Lapissa rakennetaan koko Lapin kattavaa ”House of Lapland” markkinointikoneistoa. Tampereella ja Kemijärvellä yhtiöitetään matkailua. Lahdessa on tuoreessa muistissa Lahti Region –organisaation perustaminen. Esimerkkejä on vaikka kuinka. Eli matkailun alueorganisaatiot siirtyvät kuntien alaisuudesta yritysvetoisiin osakeyhtiöihin yli kuntarajojen. Lumo on täysin vastaava projekti, mutta edelleenkin asian edistyminen on tahmeaa.

Peiliin katsomisen paikka

Olen tätä Lumo asiaa vienyt eteenpäin ja varmasti minullakin on paikka katsoa peiliin. Miksi niin tärkeä asia kuin Lumo ei edisty toivotulla tavalla? Miksi yhteistyön hyötyjä ei saada kirkastettua sellaisella tavalla, että alueen yritykset lähtisivät mukaan? Olen itse toiminut aikaisemmin Posion matkailuyhdistyksen toiminnanjohtajana. Posiolla on alle 4000 asukasta ja matkailu vasta nouseva elinkeino. Silti matkailuyhdistyksessä on mukana yli 60 jäsentä. Ruka-Kuusamo matkailuyhdistyksessä on mukana yli 150 toimijaa. Yli 100 000 asukkaan Länsi-Uudellamaalla mukaan saadaan 26 toimijaa. Voi olla, että vertaus ontuu, mutta mielestäni se kuitenkin näyttää hieman mittakaavaa.

Ne yritykset, jotka eivät ole lähteneet mukaan Lumon toimintaan ovat useimmiten perustelleet asiaa sillä, että eivät näe mitä hyötyä Lumosta olisi juuri heille. Olen toki monilla eri esimerkeillä pyrkinyt tämän hyödyn osoittamaan, mutta lienee selvää, että yrityksen pitää itse se yhteistyön hyöty ensin oivaltaa. Sitä ei kukaan ulkopuolinen pysty tekemään. Kun asiasta on yhteisissä tilaisuuksissa puhuttu, on mm. seuraavat kommentit nousseet esille: ”Ahneus ei ole vielä voittanut kateutta Länsi-Uudellamaalla” tai ”Länsi-Uudellamaalla ei mene vielä riittävän huonosti, että yritykset näkisivät yhteistyön hyödyt”.

Ei synkistellä vaan katsotaan tulevaisuuteen

Keskustelen aktiiviesti myös alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja olenpa kuullut myös tämän suuntaisia kommentteja: ”Älä huoli, Länsi-Uusimaa on kuuluisa yhteistyöhaluttomuudesta”. No, en näe asiaa kuitenkaan näin synkkänä. Mukana olevat 26 yritystä ovat mielestäni kuitenkin selkeä osoitus siitä, että oikeaa asiaa ollaan viemässä eteenpäin. Nämä yritykset ovat oivaltaneet, että sijoittamalla yhteiseen hyvään saadaan koko alue nousuun ja sitä kautta kaikki hyötyvät. Monille ongelma voi olla myös konkretian puute. Kun Lumolla ei ole osoittaa menestyksekästä menneisyyttä, ei monet uskalla lähteä mukaan. Sitten kun kone on käynnissä, muuttuu varmasti monilla toimijoilla aatokset.

Kävi tässä niin tai näin, minun tehtäväni on edistää Länsi-Uudenmaan matkailun yhteistyötä. Jatkan tätä työtä aktiivisesti hankkeen loppuun saakka (kesäkuu 2014). Jos yhteistyö ei lähde liikkeelle nyt, lähtee se pakon edessä myöhemmin. Matkailun erittäin merkittävä asema Länsi-Uudellamaalla on kuitenkin sellainen asia jolta ei voi sulkea silmiä.

Kiitos kaikille toimijoille yhteistyöstä ja hyvää joulua!

Jukka

Ps. Kuka tietää missä blogin kuva on otettu?