Alueellinen verkkokauppa

Tässä muutamia mietteitä siitä, miten Länsi-Uudenmaan alueella on pyritty ratkaisemaan matkailun alueellisen verkkokaupan problematiikkaa. 

Tavoitteet

1. Tuoda Länsi-Uudenmaan matkailuyrityksiä mukaan online kauppaan, jotta saamme yrityksille lisää kauppaa, kilpailuetua ja sähköisen liiketoiminnan kautta tehokkuutta.

- Yrityksen näkökulmasta edullisesti

- Yrityksen näkökulmasta helposti

- Niin majoitukset, ohjelmapalvelut, tapahtumaliput kuin tavaratkin.

2. Samalla, jos mahdollista, toteutetaan alueellinen verkkokauppa (tämä on tärkeysjärjestyksessä kuitenkin edellisen jälkeen).

- Alueellisesta verkkokaupasta voisi ostaa yhdellä ostokerralla majoituksen ja ohjelmapalvelun. Mahdollisesti jopa lennot, joskin tämä on tärkeysjärjestyksessä edellisten jälkeen.

- Järjestelmän tulisi mahdollistaa kapasiteetin näkyminen useissa eri porttaaleissa. Esimerkiksi mökkimajoittaja x:n mökkien tulisi näkyä ensisijaisesti mökkimajoittajan omilla sivuilla, mutta lisäksi esim. Visit Lohjan sivulla, Lumon sivuilla, Etelä-Suomen yhteisporttaalissa ja vaikka GoFinlandin sivuilla. Näkyvyydestä pitää pystyä perimaan komissio.

- Jotta alueellinen verkkokauppa olisi mitenkään järkevä, tulisi siellä näkyä suuri osa kapasiteetista. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkokaupan ja isojen hotellien omien järjestelmien välille pitää löytyä rajapinta, eli API. Länsi-Uudenmaan alueella on laajasti käytössä Hotellinx (koko kapasiteetista noin 50 %), joten kyseinen rajapinta olisi tärkeä.

- Visio on, että useat alueet (eli esim. Porvoo, Tuusula ja Länsi-Uusimaa) olisivat samassa järjestelmässä ja sitä kautta voitaisiin jakaa kapasiteetti vaikkapa yhteiseen Etelä-Suomen kanavaan. Tästä voisi syntyä positiivinen kierre!

3. Samalla pyritään löytämään sellainen järjestelmä, että yritykset voisivat myydä toisiaan ristiin. Järjestelmän tulisi mahdollistaa ”Kickbackin”, eli komission maksaminen sille, joka on tuonut asiakkaan sisälle.

4. Samalla pyritään huomioimaan pienten ja miksei isojenkin toimijoiden monikanavaisen myynnin haasteet.

- Monelle majoittajalle on haaste päivittää kapasiteettia moneen paikkaan. Tätä varten halutaan, että ratkaisussa on ”channel manager”, eli rajapinnat Booking.comiin tai muihin globaaleihin kanaviin.

- Google HPA, eli näkyvyys Googlen hakutuloksissa omalla verkkokaupalla on mahdollisesti jatkossa tärkeää, koska nyt Booking.com vie asiakkaat omille sivuilleen, vaikka asiakas hakisi hotellin nimellä. Sama koskee myös TripAdvisoria.

5. Jatkossa markkinointi keskittyy yhä vahvemmin sähköisiin kanaviin. Yksittäisen asiakkaan profiili ja sen ympärille rakennettu kohdennettu markkinointi tulee olemaan erittäin tärkeää. Tulevien teknisten ratkaisuiden tulee tukea tätä ajatusta. Eli nykyaikaisen CRM järjestelmän tulisi olla keskiössä. Sähköinen kaupankäynti on vain yksi osa tätä kokonaisuutta.

Lisäksi täytyy huomioida seuraavat seikat:

Järjestelmän automaatio

Ideaali tilanne olisi, että itse järjestelmä pyörisi mahdollisimman itsenäisesti. Paras olisi, että raha siirtyisi suoraan palveluntarjoajan tilille ja toisaalta tällöin palveluntarjoaja vastaisi myös muutoksista ja peruutuksista itsenäisesti, eli kommunikoisi suoraan asiakkaan kanssa ilman alueorganisaation sotkeutumista väliin. Tähän ratkaisu on joko monikauppiasjärjestelmä tai niin, että asiakas maksaa ostoksensa alueorganisaation tilille, mutta raha lähtee automaattisesti ja välittömästä palveluntarjoajan tilille. Näistä kahdesta ensimmäinen on parempi vaihtoehto, koska valmismatkalaki tulee muuttumaan ja jatkossa, jos raha menee alueorganisaation tilille, voi se muuttua valmismatkalain alaiseksi toiminnaksi.

Komissioiden periminen

Järjestelmän tulee mahdollistaan komission periminen.

- Itse järjestelmän pyörittämisestä. Tämän perii se, joka tarjoaa verkkokauppapalvelun yrityksille.

- Näkyvyydestä. Tämän perii se, joka on tehnyt markkinoinnin ja ohjannut asiakkaan palveluntarjoajan kauppaan (siis myös yritysten välillä)

- Komissioiden maksamisen täytyy olla mahdollisimman automatisoitu – muuten tulee sotku.

- Lumon toiminnan kannalta tämä on äärimmäisen tärkeä seikka. Jatkossa pyritään eroon kiinteästä vuosimaksusta ja siirrytään tulospohjaiseen toimintamalliin.

Valmismatkalain huomioiminen

Valmismatkalaki ja siihen liittyen uusi direktiivi 9173/3/15.

Lumo on yhdessä muiden eteläisen Suomen kuntien kanssa pyrkinyt edistämään tätä asiaa ja keväällä 2016 oltiin jo todella lähellä ratkaisua. Valitettavasti teknologiatoimittaja ei pystynyt toimittamaan luvattua tuotetta ja näin ollen jouduttiin palaamaan piirustuspöydän ääreen. Asia pyritään saamaan kuntoon alkuvuodesta 2017.

Kirjoitin myös hieman verkkokauppaan liittyvästä sanastosta, jotta asia aukeaisi hieman helpommin.

Kotiseuturakkaus ja matkailu

Kirjoitus julkaistu alunperin Lohjan saaristo -lehdessä kesäkuussa 2016

Suomessa on noin 313 kuntaa. Näiden kuntien asukkaista monet ovat varsin kriittisiä oman kotipitäjänsä toimintaa kohtaan. Milloin on koulutus hoidettu huonosti ja milloin terveydenhuolto tai infra. Mutta lähes aina asukkaat ovat kuitenkin ylpeitä omasta asuinalueestaan ja ovat myös valmiita suosittelemaan sitä ulkopaikkakuntalaisille. Näin on myös kuntaa johtavilla tapana toimia. Suomenniemeltä ei löydy kovinkaan montaa kuntaa, jotka eivät tavalla tai toisella panostaisi matkailuun. ”Meillä on puhdas luonto, hienot järvet ja kivoja patikointireittejä. Tervetuloa meille!”.

Tämä kotiseuturakkaus on yksi matkailun kehittämisen jarru. Tosiasia nimittäin on, että kaikissa kunnissa ei ole matkailullista vetovoimaa, saatikka resursseja sen vetovoiman kehittämiseksi. Kuitenkin voidaan samaan hengenvetoon todeta, että kaikilla on varmasti jokin houkutteleva matkailuvaltti – kalaisa järvi, vanha kirkko tai vaikkapa kaunis puu. Yksistään mikään näistä ei kuitenkaan houkuttele suuria määriä maksavia matkailuasiakkaita.

Näin ollen johtopäätös on, että matkailua kehitettäessä pitää heittää oma kotiseuturakkaus vähäksi aikaa nurkkaan ja astua asiakkaan saappaisiin. Miltä meidän alue näyttää asiakkaan silmin? Onko meillä ihan oikeasti houkuttelevampi tarjoama kuin naapurialueella (puhumattakaan naapurimaasta)?

Länsi-Uudellamaalla on otettu oikeita askelia tähän suuntaan. Alueen viisi kuntaa, Lohja, Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Hanko, ovat yhteistyössä yritysten kanssa tehneet viimeiset pari vuotta koko Länsi-Uudenmaan kattavaa matkailumarkkinointia. Toimijana on Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy, joka on matkailuyritysten omistama, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Kuntarajat on unohdettu (kun ei asiakaskaan niistä välitä) ja matkailutarjonta on tuotu esille isommalla ja houkuttelevammalla tarjottimella. Lohjan saaristo on yksi upea tuote muiden Länsi-Uudenmaan helmien joukossa. Uskon vahvasti, että asiakas tulee mieluummin alueelle, jossa on tarjolla Hangon hiekkarannat, Tammisaaren vanha keskusta, Fiskars, Tytyri ja Lohjan saaristo, kuin alueelle, jossa on vain Lohjan saaristo.

Yhteistyö on sikälikin järkevää, että yhteisillä resursseilla saadaan paljon enemmän mölyä aikaiseksi maailmalla, kuin jos kaikki yritykset tai kunnat laittaisivat omat pienet markkinointirahansa maailmalle yksin. Yhdessä saamme siis enemmän näkyvyyttä ja houkuttelevamman kokonaisuuden – nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.

Lohjan saaristoseura on yksi Lumon omistajista ja näin ollen myös aktiivinen vaikuttaja tässä yhteistyössä. Tuloksia on syntynyt. Vuonna 2015 koko Suomen rekisteröidyt yöpymiset olivat 0,2 % pakkasella – osittain tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Länsi-Uudenmaan yöpymiset kasvoivat 8,8 %! Eli teimme keskiarvoa merkittävästi parempaa tulosta. Tämä on seurausta hyvästä yhteistyöstä ja siitä, että oma välitön etu on siirretty syrjään ja katsottu kokonaisuutta ulkopuolelta.

Kotiseuturakkaus on kuitenkin hieno asia. Kun asiakas saapuu Lohjan saaristoon ja kokee vastaanottavan ja ystävällisen tunnelman – ja asukkaiden ylpeyden omasta kylästä – on kokemus varmasti ikimuistoinen. Hyvä työ näkyy myös kahdessa palkinnossa, jotka Lohjan saaristo on saanut. Lohjansaaren maisemat valittiin vuoden perinnemaisemaksi vuonna 2014 ja Paavola valittiin vuoden Uusmaalaiseksi kyläksi 2016.

Paljon onnea 100-vuotiaalle Lohjan Saaristo –seura ry:lle!

Jukka Punamäki

Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy

Matkailuelinkeino vahvassa kasvussa

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Uusimaa lehdessä 5.2.2016

Pienen notkahduksen jälkeen Länsi-Uudenmaan matkailussa taas positiivista kasvua. Matkailun kehitys näkyy lukujen lisäksi useissa alueelle tulleissa matkailupalkinnoissa. Panostukset matkailuun ovat olleet kannattavia.

Kansainvälistä ja kansallista kasvua

YK:n alainen World Tourism Organization julkaisi tammikuussa vuoden 2015 tilastoja. Globaalisti kansainväliset saapumiset nousivat jo 1,2 miljardiin. Kasvua edellisvuoteen oli 4 %, eli noin 50 miljoonaa matkailijaa enemmän matkusti maasta toiseen. Huomioitavaa on, että tämä luku ei sisällä kotimaan matkailua, joka on vielä paljon suurempaa.

Suomessa matkailu kasvaa keskimäärin 5 % vuosivauhtia. Kun otetaan huomioon, että kotimaisten matkailijoiden osuus on vieläkin yli 70 %, niin voidaan sanoa, että kasvupotentiaali on huima. Ulkomaisten matkailijoiden osuutta voidaan nostaa merkittävästi tulevaisuudessa.

Suomessa vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta on 4,4 miljardia. Ja kun matkailun merkittävyyttä mietitään, on hyvä muistaa, että matkailu on ainut vientiala, joka maksaa arvonlisäveron Suomeen.

Länsi-Uusimaa

Pienen notkahduksen jälkeen Länsi-Uudenmaan matkailu on päässyt jälleen vauhtiin. Vuoden 2015 osalta nähdään yöpymistilastot marraskuuhun asti. Niissä on kasvua lähes 10 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tämä on todella hieno suoritus, kun katsotaan talouden yleistilannetta.

Matkailun vahvuuksiin kuuluu, että se työllistää paljon ja monipuolisesti. Palvelukeskeinen ala työllistää niin huippuammattilaisia kuin työelämään pyrkiviä nuoriakin. Voidaan olla varmoja, että majoitustilastoista näkyvä kasvu on vetänyt imussaan monta pätevää työntekijää pois muuten yhä kasvavasta työttömien joukosta. Länsi-Uudenmaan matkailun infograafissa onkin tuotu esille, että matkailu on jo nyt Länsi-Uudenmaan työllistävin teollisuuden ala.

Panostukset matkailuun ovatkin vähitellen näkymässä positiivisena tekemisenä. Edellä mainittujen kasvulukujen lisäksi Länsi-Uudenmaan matkailualue on ollut vahvasti esillä viimeisten kuukausien aikana.

• Mustion Linna sai kunniamaininnan Hungry for Finland 2015 –ruokamatkailukilpailussa.
• Cafe Lauri valittiin vuoden 2015 parhaaksi kahvilaksi Pauligin toimesta.
• Paavolan tammi sijoittui kolmanneksi vuoden 2015 retkipaikka kisassa.
• Calliola tuli toiseksi Vuoden Hääyritys 2015 kilpailun Juhlatilat –kategoriassa Love me do –messuilla.
• Palkesin Splashes of Puujärvi sai kunniamaininnan Visit Finlandin Winrelax –kilpailussa tammikuussa 2016.
• Fiskars Village valittiin vuoden 2015 matkailukohteeksi matkamessuilla Matkailutoimittajien kilta ry:n toimesta.

Osatekijä tässä menestyksessä on varmasti se, että Länsi-Uudenmaan toimijat ovat valinneet Visit Finlandin Laatutonni –sertifikaatin alueelliseksi laadun edistämistyökaluksi. Länsi-Uusimaa on tällä hetkellä parhaiten edustettu koko Suomessa tässä Laatutonnin suorittaneiden joukossa.

Matkailua ei voi siirtää kiinaan

Matkailuala on siitäkin hyvä tulevaisuuden turvaaja, että ”matkailutehdasta” ei voi lakkauttaa. Matkailu koostuu sadoista toimijoista, eikä mikään ulkomainen toimija voi päättää, ettei Länsi-Uudenmaan matkailu tuota riittävästi – pistetään lappu luukulle.

Matkailutehdasta ei voi myöskään ulkoistaa Kiinaan. Matkailuyritykset ovat vahvoja paikallisia toimijoita, joissa toimivat yrittäjät toimivat usein synnyinseuduillaan ja osallistuvat vahvasti paikalliseen toimintaan. Lohjanjärven tai Hangon hiekkarannan siirtäminen Pekingiin lienee mahdotonta.

Matkailulla laaja vaikutus

Matkailulla ja siihen liittyvillä palveluliiketoiminnoilla on merkittävä rooli Länsi-Uudenmaan alueen elinkeinorakenteessa. Yritysten määrä, työllistävyys ja monia kanavia pitkin kertyvä matkailutulo n. 300 miljoonaa euroa vuodessa ovat erittäin tärkeitä alueen ympärivuotisia elävöittäjiä myös paikallisille asukkaille ja muiden toimialojen yrityksille. Palvelut, tapahtumat ja kohteet parantavat alueen imagoa ja houkuttelevat omalta osaltaan alueelle uusia muuttajia. Palveluja käyttävät monipuoliset kohderyhmät parantavat tarjontaa, aukioloja ja laatua.

Lähteet

WTO tiedote

Visit Finland

Länsi-Uudenmaan matkailun infograafi

Laatutonni

Matkailutulotutkimus

Visit Finlandin Finrelax ja Länsi-Uudenmaan matkailu

Hyvinvointimatkailu on TEMin uudessa Suomen matkailun

kasvun ja uudistumisen tiekartassa 2025 valittu yhdeksi kehitettäväksi kärkiteemaksi, muiden nyt käynnistyvien teemojen ollessa Finland Stopover sekä merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi.

Kaikki kolme teemaa ovat Länsi-Uudenmaan alueelle erittäin potentiaalisia.

• Olemme aivan lentoaseman kupeessa – puolen tunnin ajomatkan päässä aukeaa monipuolinen matkailutarjonta jota varten on nyt myös olemassa alueen veturiyritysten yhteinen yhteistyöverkosto, eli Lumo.
• Tammisaaren saaristo ja siellä sijaitseva kansallispuisto on juuri sitä ympäristöä, jota kansainvälisille asiakkaille kannattaa tarjota. Puhumattakaan Hangosta, Bengtskärin majakasta ja muusta tarjonnasta joka täydentää itse saaristotuotetta.
• Ja tietenkin hyvinvointimatkailu, jota alueen tuotetarjonta tukee erityisen hyvin.

Mitä hyvinvointimatkailu on?

Useimmiten ihmisille tulee mieleen kylpylät ja hoidot, kun puhutaan hyvinvointimatkailusta, wellnessistä tai wellbeingistä. Visit Finland on kuitenkin jo hyvä tovi sitten lähtenyt ajattelemaan asiaa hiukan toiselta kantilta. Suomalaiset kylpylät pärjäävät hyvin harvoin vaikkapa keski-Eurpooppalaisia kilpailijoitaan vastaan – tarjonta on turhan vaatimatonta. Sen sijaan hyvinvointimatkailu Suomessa painottuu enemmän luontoon, liikuntaan, hiljaisuuteen, lähiruokaan ja puhtauteen. Ja kuten kaikki tiedämme, luontoa ja hiljaisuutta täältä löytyy. Ja tietenkin se kaikkein ilmeisin ja suomalaisin juttu – sauna. (Visit Finlandin hyvinvointimatkailustrategia luettavissa täällä)

Miten Länsi-Uusimaa vastaa hyvinvointimatkailun haasteeseen?

Länsi-Uudeltamaalta löytyy hiljaisuutta. Itse asiassa Hanko on tuotteistanut hiljaisuutta jo pidempään. Mikä olisikaan rauhoittavampaa kuin talvisen pimeä Hanko upeine huviloineen ja tyrskyävineen merineen.

Liikuntaa on tarjolla erittäin monipuolisesti SE-Actionin melontatuotteista aina Kisakallion ja Kisakeskuksen laajoihin urheilu- ja liikuntapalveluihin.

Lähiruoka on yksi Länsi-Uudenmaan matkailun vahvuuksista. Mainitaan nyt vaikka Sjunbyn jäätelö, Rekolan panimo, Alitalon Viinitila, Delitukku tai Ravintola Origo. Tarjontaa kyllä on!

Luontoakin riittää, otetaan vaikkapa Karnaisten korpi tai Fiskarsin valtavat metsäalueet. Ja metsillä ei tietenkään tässä kohtaa tarkoiteta ”kartoittamatonta erämaata” vaan tuotteistettuja ja helposti lähestyttäviä luontotuotteita.

Saunojakin toki on, mutta sauna on tässä kokonaisuudessa se suurin haaste. Kyllä jokaisesta hotellista löytyy ”kuuma koppi ja ikkunaton pukuhuone”, mutta harvassa on pitkälle tuotteistetut saunaelämykset vihtoineen, hajusteineen ja muine tilpehööreineen. Hienojakin saunoja alueelta löytyy, mutta ne ovat usein tilaussaunoja ja näin ollen indismatkailijan ulottumattomissa.

Ja löytyyhän alueelta myös niitä "perinteisiä" kylpylöitäkin, kuten Siuntion Kylpylä ja Kylpylähotelli Päiväkumpu. Hankoon ollaan suunnittelemassa aivan uutta kylpylää

Miten Visit Finlandin hankkeeseen pääsee mukaan?

Tässä vaiheessa huhtikuuta asia on vielä avoin. Mutta kun kutsuja alkaa tulemaan, on Lumo ja Lumon yhteistyöyritykset varmasti kärppänä paikalla katsomassa miten 6,5 miljoonan euron potista pääsee maksimaalisesti osalliseksi. Valmiudet ovat Lumolla erittäin hyvät, onhan hyvinvointi nostettu yhdeksi alueen kärkiteemaksi!

Ps. Länsi-Uudellamaalla järjestetään kesäkuun alussa Lumon ja Visit Finlandin toimesta kansainvälistymiskoulutusta kahtena päivän. Tämä on tärkeää myös yllä mainittujen hankkeiden kannalta. Jos yritys haluaa mukaan Visit Finlandin toimenpiteisiin, täytyy sillä olla valmiudet lähteä kansainvälisille markkinoille. Sitä odotellessa voit tutstua Visit Finlandin kansainvälistymisoppaaseen.

Ansaittu näkyvyys ja yhteistyö

Lumo on valinnut kolme keskeistä

markkinointikanavaa oman toimintansa pohjaksi. Nämä ovat sähköinen näkyvyys, ansaittu näkyvyys ja alueen sisäinen markkinointi. Eli toisin sanoen Lumo ei lähde painamaan 100 000 esitettä tai perusta valtavaa messualuetta Matkamessuille, vaan panostaa ennen kaikkea vahvasti kustannustehokkuteen.

Näistä kolmesta ansaittu näkyvyys on Lumon näkökulmasta varmastikin se tärkein. Ansaittu näkyvyys tarkoittaa eri medioissa, kuten lehdissä ja blogeissa kirjoitettuja (tai vaikkapa videoituja) juttuja. Eli sellaisia juttuja, jotka eivät ole mainoksia, vaan aitoja kiinnostavia sisältöjä. Ansaitun näkyvyyden edistäminen on nimittäin juuri sellaista toimintaa jota Lumo voi tehokkaasti edistää. Yksittäisen hotellin tai ravintolan voi olla vaikeaa houkutella toimittajia tai bloggareita alueelle, mutta kun Lumo tarjoaa medialle vaikkapa houkuttelevan lähiruokapäivän Länsi-Uudenmaan alueella, niin mahdollisuus saada toimittajia alueelle on paljon suurempi.

Bloggarivierailut joulukuussa

Tämä on yksi tärkeimmistä esimerkeistä siitä, että yhteistyössä on voimaa. Lumo muodostaa yritysten välisen verkoston, joka voi yhdessä suunnitella kierroksia ja kutsua mediaa paikalle. Viimeisin esimerkki oli 13-14.12 viikonloppu. Lumo järjesti yhdessä yritysten ja kuntien kanssa kaksi bloggarimatkaa alueelle; lauantaina Länsi-Uudenmaan joulumarkkinat teemalla ja sunnuntaina Länsi-Uudenmaan jouluruoka teemalla. Lumo suunnitteli, organisoi ja maksoi bussin, ym maksut. Yritykset tarjosivat sisällön omissa kohteissaan. Lopputuloksena oli seuraavat kirjoitukset:

http://hannansoppa.com/menneen-ajan-joulumarkkinat/
http://sillasipuli.blogspot.fi/2014/12/lumon-matkassa-joulumarkkinoilla.html
http://queen-ariel.blogspot.fi/2014/12/lumon-jouluretki.html#.VJQlhF4gKA
https://elamanmakuinen.wordpress.com/2014/12/17/joulun-ajan-markkinamarathon-lansi-uudellamaalla/
http://www.andalusianauringossa.com/2014/12/lumoava-lansi-uusimaa.html
http://hannansoppa.com/lansi-uudenmaan-lampoinen-joulu/
http://avaruusasema.com/blogi/2014/12/turistina-lantisella-uudellamaalla.html
http://prinsessanoppi-lapetiteprincesse.blogspot.fi/2014/12/luukku-20-lansi-uudenmaan-joulukierros.html
http://pumpkin-jam.blogspot.fi/2014/12/luukku-21-lahtekaamme-lansi.html

Kustannustehokkuus

Nyt kysymys kuuluu, kuinka paljon olisi pitänyt maksaa rahaa, että olisi saanut vastaavan näkyvyyden vaikkapa ostetuilla bannereilla Hesarissa. Väitänpä, että ei välttämättä millään rahalla.

Nyt teemoina olivat joulumarkkinat ja ruoka. Seuraava teema voisi olla vaikka talvinen liikunta Länsi-Uudellamaalla tai hyvinvointia luonnosta ja kylpylöistä. Teemoja riittää. Ja tietysti työssä nojaudutaan aina Länsi-Uudenmaan uuteen matkailubrändiin.

Kiitos kaikille hienosti vedetystä viikonlopusta. Palaute (kuten blogeista voitte lukea) oli erinomaista. Ja tämä oli vasta ensimmäinen kerta. Jatkossa vaan trimmataan konetta vielä hienompiin suorituksiin!

Jukka

Jukan katsaus vuoteen 2014

Kirjoitin tasan vuosi sitten yhteenvedon vuoden 2013 tapahtumista.

Vuosi on vierähtänyt ja nyt on taas aika koota vuoden tapahtumia yhteen.

Oma työni on jälleen pyörinyt pää-asiassa Lumon ympärillä. Saimme vuoden 2013 puolella matkailustrategian valmiiksi ja yli kaksikymmentä yritystä mukaan Lumon toimintaan. Alkuvuodesta 2014 listalla oli kuntien rahoituksen varmistaminen Lumolle - tosiasia kuitenkin oli, että alkuvaiheessa ilman kuntien rahoitusta homma saattaisi tyssätä kokonaan. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntien päättäjät totesivat matkailun ja ennen kaikkea alueellisen yhteistyön niin tärkeäksi, että rahoitusta irtosi 1 euro per kunnan asukas. Mukaan lähteneet kunnat olivat Hanko, Siuntio, Inkoo, Lohja, Raasepori.

Hankerahaa

Lumon toiminnassa on mukana useampi kunta ja laaja yritysverkko. Lumo on lisäksi voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Tämä mahdollistaa erittäin hyvin hankerahoituksen. On nimittäin niin, että julkisen hankerahoituksen myöntäjät suosivat useimmiten toimijoita, jotka toimivat kuntarajojen yli, ovat kontaktissa elinkeinon kanssa ja tuovat hankkeeseen omaa rahaa. Nämä elementit olivat kunnossa ja kun Lumon suunnitelmat menivät yksiin Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahan ehtojen kanssa, niin Lumo saikin 50 000 euron tuen omien toimintojensa käynnistämiseksi.

Lumo oli toukokuuhun mennessä siis varmistanut rahoituksen viideltä kunnalta, Uudenmaan liitolta sekä 25 yritykseltä. Lumo käynnisti toimintansa virallisesti 1.5. ja allekirjoittanut aloitti Lumon palkkalistoilla projektikoordinaattorina 1.8.2014.

Brändi ja markkinointistrategia

Syksy on mennyt käytännössä hankkeeseen kirjoitettujen toimenpiteiden tekemiseen, näistä tietenkin tärkeimpänä Länsi-Uudenmaan matkailubrändin rakentaminen ja sen pohjalta markkinointistrategian ja toimenpidesuunnitelman tekeminen. Lisäksi syksyn aikana järjestettiin useita koulutuksia. Lumo järjesti viisi matkailun sähköisen liiketoiminnan koulutusta, yhden Venäjän-markkinoille ja yhden Green Start –koulutuksen. Lisäksi Lumon yritysten sähköinen näkyvyys auditoitiin. Syksyllä oli ainakin 16 eri Lumon järjestämää tilaisuutta.


Lisäksi järjestettiin muutamia tutustumisretkiä alueelle, teemoina Länsi-Uudenmaan ruoka, joulumarkkinat ja Matkailun edistämiskeskuksen Road Show.

Kaikki toimenpiteet on pitänyt kilpailuttaa kun kyseessä on julkinen raha. Kilpailutuksia tehtiin yhteensä ainakin 12 kappaletta. Lisäksi järjestettiin osakeanti ja Lumolla onkin tällä hetkellä omistajina 9 alueen matkailuyritystä.

Hitaasti kiiruhtaen

Lumon projektikoordinaattorin on myönnettävä, että asiat olisivat voineet edetä nopeamminkin. Toisaalta, kun osallistat mukaan näin suuren toimijajoukon, ei se mitenkään voi olla kovin nopeaa. Jos voisin itse tehdä kaikki päätökset ilman muita ja ilman kilpailutuksia, olisi Lumo jo paljon pidemmällä. Mutta koska Lumossa on nimenomaan kysymys yhteistyöstä, vie kaikki oman aikansa. Ja kun käytetään julkista rahaa, on läpinäkyvyys ja rahojen oikeanlainen käyttö varmistettava.

Nyt työn alla on nettisivut ja ensi vuoden tarkemmat suunnitelmat. Ensi vuoden alussa meillä on sitten valmis nettisivusto, jonka avulla voimme lähteä valloittamaan maailmaa.

Vaikka Lumo käynnistää markkinointitoimenpiteet toden teolla ensi vuoden alussa, on siltikin kaikkein tärkeintä yritysten oma toiminta; matkailutuotteiden tuotteistaminen, oman sähköisen näkyvyyden hiominen täyteen iskuun ja omien kansainvälistymiseen liittyvien asioiden kuntoon laittaminen. Matkailu on erittäin haastava ja monisyinen ala.

Työt ovat vasta alussa.

Hyvää joulua kaikille Lumon yhteistyökumppaneille!

Jukka

Matkailualueen brändistä

Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu on juuri saanut uuden alueellisen matkailubrändin valmiiksi. Itse virallinen brändiprosessi oli noin 2-3 kuukauden mittainen. Brändin rakentamiseen johtanut prosessi veikin sitten hieman pidempään – useamman vuoden. Jotta brändin saattoi rakentaa, vaati se alueellista yhteistyötä niin kuntien kuin yritysten välille. Jostain piti myös raapia kasaan rahaa ja tekijät.

Miksi matkailubrändi?

Länsi-Uudenmaan alueella on verrattain tunnettuja matkailubrändejä, kuten vaikkapa Hanko, Fiskars ja Tammisaari. Onko tarpeellista rakentaa näiden päälle vielä yksi ”lisäkerros”, kun kuitenkin Visit Finland tekee omaa kansallisen tason markkinointia? Eli jos asiakas kävisi kaikki tasot läpi, olisi reitti lopulliseen tuotteeseen melko pitkä – Visit Finland, Visit South Coast Finland, Visit Raasepori, Fiskars Village, yritys.

Kysymys on mielestäni aiheellinen. Lähtökohta kuitenkin on, että alueen kunnat, vaikka omaisivatkin jonkinlaisen valmiin matkailubrändin, ovat pieniä ja näin ollen myös niiden resurssit ovat pienet. Yhteistyötä on pakko tehdä, jotta saamme äänemme kuuluviin vaikkapa Helsingissä tai Pietarissa. Ja heti kun ryhdymme tekemään yhteistyötä markkinoinnin saralla, tulee vastaan kysymys miten markkinoidaan. Olisi toki mahdollista tehdä yhteisiä materiaaleja missä jokainen yritys ja kunta olisivat esillä itsenäisesti, mutta siitä tulisi nopeasti melkoinen sekamelska. Siksi on selkeintä rakentaa yksi kaiken yhdistävä kattobrändi ja edetä sillä.

Tuotteet ja teemat edellä

Vaikka brändi on onnistuneesti nyt luotu, ei Lumo ryhdy tavoittelemaan tilannetta, missä kaikki helsinkiläiset tuntisivat uuden brändin ja sen sisällön. Markkinoinnin kärkenä toimii valitut teemat ja teemojen ympärille rakennetut tuotteet. Eli Lumo ei osta Hesarin etusivua, jotta Lumon logo painiuisi kaikkien mieleen, vaan Lumo kohdistaa markkinointia tarkasti juuri tietyille asiakasryhmille – tuote edellä. Tämä on jo pelkästään resursseista kiinni – rahat riittävät vain, jos toiminta on erittäin hyvin kohdennettua.

Brändi tuleviksi vuosikymmeniksi

Länsi-Uudenmaan uusi matkailubrändi on nyt periaatteessa valmis. Lähdemme rakentamaan sen päälle toimenpiteitä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että oikeastaan brändi ei ole koskaan valmis, vaan sitä pitää jatkuvasti vahvistaa, muokata ja pitää huoli, että kaikki alueen toimijat voivat seistä ylpeänä sen takana. Brändi vahvistuu tulevien vuosien aikana – sitähän ei tehty vuodeksi tai kahdeksi, vaan enemminkin vuosikymmeniksi.

Pitkää ikää Visit South Coast Finland!

Tutustu brändiin täältä.